Kunnat voivat vaikuttaa erikoissairaanhoidon kustannuksiin
Tutkimus kartoitti kustannushallinnan keinot, esteet ja parannusehdotukset.
Tuore väitöstutkimus teilaa väitteen, jonka mukaan kunnat eivät voi vaikuttaa rajusti kasvaviin erikoissairaanhoidon kustannuksiin.HUS:n jäsenkuntia Helsinkiä, Espoota, Keravaa, Hyvinkäätä, Lapinjärveä ja Siuntiota tarkasteleva tutkimus kartoitti keinoja, joilla kunta voi hallita erikoissairaanhoidon kustannuksia.
Tutkimuksen mukaan kunnissa ei ole kokonaisvaltaisia hankkeita, joissa olisi tavoitteena erikoissairaanhoidon kustannushallinta. Kunnilla olevista keinoista eniten käytetään osaamisen varmistamista, tarjontaan vaikuttamista, organisaation rakenteiden kehittämistä sekä hoidon porrastusta.
Tärkeimmät käyttämättömät keinot liittyivät organisointiin, prosessien kehittämiseen, osaamisen kehittämiseen ja yhteistyöhön sekä johtamiseen. Jos kunnat voisivat käyttää näitä vapaasti itsevaltiaan tavoin, niin tutkimuksen mukaan HUS:n kunnat voisivat alentaa erikoissairaanhoidon kustannuksia noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Kustannushallintaa jarruttavat muun muassa yleinen muutosvastarinta, eduskunta, rahan ja resurssien puute sekä toiminnan suuruus.
HUS sanelee, kunnat maksavat
Tutkimuksen mukaan kustannusten hallinnassa on monia ongelmia. Erikoissairaanhoitoa ja terveydenhuoltoa johdetaan arviotiedolla, seurantajärjestelmät ovat puutteelliset ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat johtamisen näkökulmasta lähes isännättömiä. Kunnissa kustannusvastuuta ei ole annettu kaupunginjohdosta riittävän alas terveysasemien johtoon, eikä vastuuta ole määritelty selkeästi poliittisella tasolla. Terveysasemien johto haluaa kuitenkin kantaa vastuuta kustannuksista.
Tutkimuksessa todetaan, että kuntien ja HUS:n vastakkainasettelu on arkipäivää. Kunnat kokevat voimattomuutta ostajina ja omistajina. Hoitotakuun lakimuutos näyttää vahvistaneen entisestään asetelmaa, jossa HUS sanelee ja kunnat maksavat.
Ratkaisuna nähdään yhteistyö, jonka konkreettisia lopputuloksia ovat esimerkiksi hoitoketjut, hoidon porrastukset ja koulutukset.
Tutkimuksen listaamia parannusehdotuksia ovat esimerkiksi rahoituksen ja ohjauksen keskittäminen yhdelle toimijalle ja ennakoivaan terveydenhuoltoon panostaminen hallintorajat rikkoen. Perusterveydenhuollon lääkärillä tulisi olla aikaa hoitaa potilaan hoitoketjun päällikkyys ja lähetehallintaa tulisi lisätä.
Tutkimuksen mukaan HUS:n hallituksen kokoa tulisi pienentää 4–8 jäseneen, joiden valinnassa pitäisi korostaa osaamista. Lisäksi perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteen niputtamista voisi kokeilla ja johdon rekrytointikriteereitä tulisi muuttaa.
KTM Sanna Lauslahden kunnallistalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Kunnan erikoissairaanhoidon kustannushallinnan keinot ja niiden käyttämisen esteet” tarkastetaan 23.3. Tampereen yliopistossa.
Miia Soininen
