Kuntaväen sairauspoissaolot kääntyivät laskuun
- Työolot näyttäisivät kunnissa pikku hiljaa kohenevan, arvioi varovaisesti tutkimusprofessori Jussi Vahtera Työterveyslaitokselta.
Alustavat tulokset kymmenen kaupungin työntekijöiden hyvinvointia mittaavasta Kunta10-tutkimuksesta antavat Vahteralle perusteen varovaiseen optimismiin. Tutkimuksessa on seurattu viiden suuren ja viiden pienemmän lähikaupungin työntekijöiden vointia sekä tilastollisesti että haastattelututkimuksin vuodesta 1997 saakka. Viime vuoden kyselyyn vastasi reilut 32 000 ihmistä, eli 65 prosenttia koko henkilöstöstä.
Ensimmäistä kertaa sairauspoissaolojen määrä laski, kun se tutkimusaikana on aiemmin ollut tasaisessa nousussa aina vuoteen 2003 asti. Toissa vuonna poissaolopäiviä oli 17,21 henkilötyövuotta kohti, viime vuonna niitä kertyi yhteensä 17,17 päivää.
- Tämä suurta joukkoa koskeva tilastolukema yhdistettynä kyselyn tuottamaan tietoon, että koettu psyykkinen rasittuneisuus ja eläkkeen harkitseminen ovat vähentyneet, merkitsevät jo trendin muutosta, Vahtera uskoo.
Vuonna 2000 peräti 27,2 kuntien henkilöstöstä kärsi psyykkisestä rasittuneisuudesta, mutta viime vuonna näin koki 25,1 prosenttia vastaajista. Lasku oli selvintä pienissä kaupungeissa. Vuosina 1997 ja 2000 eläkkeelle jäämisen mahdollisuutta harkitsi 21,4 prosenttia työntekijöistä, viime vuonna 19,6 prosenttia vastaajista.
Jussi Vahtera sanoo, että suuren kyselyn aineistosta tehdään vielä tarkempaa analyysia, sillä esimerkiksi työala-kohtaista tietoa ei ole ehdittty vielä saada ulos. Vertailun vuoksi Vahtera kuitenkin otti muusta aineistosta saatuja tietoja sairaanhoitopiirien työntekijöiden kokemasta psyykkisestä rasittuneisuudesta. Se on samalla tasolla kuin kuntatyöntekijöillä, mutta kun muilla trendi on laskeva, sairaanhoitopiireissä rasittuneisuuden kokemus hieman lisääntyy koko ajan.
Sairauspoissaolot on huono mittari
- Kuntatyöntekijöiden kyselystä löytyi ehkä yksi selitys työhyvinvoinnin paranemiseen; nimittäin selvin yksittäinen myönteinen muutos on ollut esimiesten johtamistaidon paraneminen, huomauttaa Vahtera.
Työntekijöiden esimiehiltään saama tuen keskiarvo asteikolla 1-5 on kohonnut vuoden 1997 tasosta 3,27 viime vuoden tasolle 3,49.
- Esimiestyöskentelyyn on myös tietoisesti viime vuosina julkisella sektorillakin satsattu, kun on johtamisen yhteys työhyvinvointiin on tutkimuksissa pystytty osoittamaan.
Näitä laadullisia kysymyksiä Jussi Vahtera pitääkin kuvaavampina mittareina työhyvinvoinnista kuin esimerkiksi pelkkää tilastoa sairauspoissaoloista. Takavuosinahan havaittiin, että työntekijät saattoivat vältellä sairaslomalle jäämistä esimerkiksi työpaikan menetyksen takia tai tuntiessaan huonoa omaatuntoa muiden joutuessa heitä paikkaamaan. Tästä kuitenkin seurasi yleensä terveysongelmien pahenemista ja myöhempien sairauslomien pitkittymistä, minkä taas tiedetään lisäävän ennenaikaisen eläköitymisen riskiä.
