Kuopion yliopisto vetää sukkulamatotutkimuksen verkostoa
C. elegans -matotutkimus on helppoa, halpaa ja eettisesti kestävää.
http://www.laakarilehti.fi/pics/sukkulamato.jpg
Kuopion yliopisto ryhtyy Pohjoismaisen C. elegans -sukkulamatotutkimusverkoston koordinaattoriksi. Lokakuussa alkava pesti kestää vuoteen 2010.
Verkosto koostuu 14 tutkimuslaitoksesta, jotka edustavat viittä Pohjoismaata. Tutkimusverkostoa rahoittaa Nordforsk noin 112 000 eurolla. Rahoitusta käytetään tutkimusvaihtoon, koulutukseen ja verkoston kokouksiin.
C. elegans on millimetrin pituinen sukkulamato. Viisi sukkulamatotutkijaa on voittanut Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinnon viimeisen neljän vuoden aikana, kaksi heistä viime vuonna. Läpinäkyvän sukkulamadon genetiikka, hyvin karakterisoitu solubiologia ja vahva bioinformatiikka ovat tehneet siitä laboratorioiden suosikkimalliorganismin.
Kuopion yliopistossa matoa käytetään aivosairauksien, ympäristötieteen, farmakologian ja toksikologian, fysiologian, ravitsemustieteen, biokemian ja ikääntymisen tutkimuksessa.
– Kuopion yliopistolla on vahva historia eläinbiotekniikassa, ja paikka sukkulamatotutkimuksen etulinjassa jatkaa tätä perinnettä. Tämä verkosto tekee meistä vieläkin vahvemman. Sukkulamato on hieno eläinmalli: niitä on helppo kasvattaa, saatavilla on tuhansia mutantteja, ja ne eivät pure. Se on myös miellyttävä eettinen vaihtoehto muille koe-eläimille, professori Garry Wong kertoo.
Wongin mukaan sukkulamadon pitäisi olla veronmaksajien mieleen, sillä 500 000 matoa voidaan kasvattaa samoilla kustannuksilla kuin yksi hiiri.
Miia Soininen
Kuva: Kuopion yliopisto
