Kuva kulkee esteettä viiden vuoden päästä
Valtakunnallista, laiteriippumatonta kuva-arkistoa voidaan odotella arviolta vuonna 2016, sanoo telelääketieteen seuran puheenjohtaja Jarmo Reponen.
Kuvat tallennetaan sairaanhoitopiireissä keskus- tai yliopistosairaaloiden kuva-arkistoon. Valtaosassa sairaanhoitopiireistä myös pienemmillä sairaaloilla ja terveyskeskuksilla on pääsy arkistoon, mutta ei kaikissa. Sairaanhoitopiirien rajojen yli kuvadata alkaa siirtyä vasta Kansallisen terveysarkiston (KanTa) valmistuttua.
– KanTa-hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen kuvatallennusta ei ole aikataulutettu, sen aika on myöhemmin. Kuvantamisen arkkitehtuuria on juuri alettu määritellä STM:n asettamassa työryhmässä, Reponen kertoo.
Kuvamuodossa tallentuvat kaikki radiologisen kuvantamisen kautta saatu tieto, kuten röntgen-, ultraääni-, magneetti-, PET-, TT- ja isotooppikuvat. Kuvina voidaan tallentaa luonnollisesti myös perinteiset valokuvat sekä EKG-käyrät.
– Radiologiset kuvantamislaitteet käyttävät Suomessa digitaalista DICOM-standardia, joten kansalliselle kuva-arkistolle on siltä osin hyvä pohja, Reponen vakuuttaa.
Hänen arvionsa mukaan kaikki kuvatieto liikkuu esteettä, terveydenhuollon järjestämisrajoista sekä kuvantamis- ja katselulaitteesta riippumattomasti noin viiden vuoden kuluttua.
– Valtakunnallisen paperidokumenttiarkiston valmistumisen takaraja on vuonna 2014, joten kuva-arkistoa voidaan odotella arviolta vuonna 2016, Reponen sanoo.
Hän uskoo, että terveydenhuoltolaki kirittää kaikkia toimijoita sairaanhoitopiireissä järjestämään kuva-asiansa kuntoon.
Reposen mukaan kuvan käyttö informaation välittäjänä on lisääntynyt. Kuvia käytetään radiologian lisäksi erityisesti ihotautien, korvatautien ja operatiivisten alojen sekä päivystyspoliklinikoiden työssä.
Jaana Ahlblad
Kuva: Pixmac