Päihdelääketiedettä jokaiseen klinikkaan
Sote-palvelujärjestelmästä on vaikea löytää toimintoa, jossa päihde- ja riippuvuuskäyttäytyminen ja sen aiheuttamat haasteet eivät olisi mukana tavalla tai toisella.
Lihavuus, diabetes, verenpainetauti, syövät, sydän- ja verisuonisairaudet ja monet mielenterveyden häiriöt ovat monitekijäisiä elintapasairauksia. Niiden etiologiassa tai hoitoa hankaloittamassa on monesti mukana päihteen riippuvainen käyttö. Sydänterveyden, maksakirroosin, syövän ja neurologisten häiriöiden osalta ei edes tiedetä turvallisia alkoholin käyttörajoja. Silti alkoholia ollaan malttamattoman maltillisesti vapauttamassa maitokauppoihin ja kotitoimituksiin, aivan kuin jossain oltaisiin huolestuneita alkoholin kokonaiskulutuksen laskevasta trendistä.
Huolestuneita ei sen sijaan olla toksisia määriä nikotiinia sisältävistä nikotiinipusseista, joilla lapset opetetaan nikotiiniriippuvaisiksi. Tärkeintä on turvata niiden myynnistä saatavat verotulot.
Yleistyy Suomessa
Euroopan huumeraportin 2025 mukaan huumeiden käyttö yleistyy edelleen Suomessa. Huumekuolemat ovat Suomessa EU:n keskitasoa korkeammat, erityisesti opioidien yliannostukset ovat merkittävä huolenaihe. Suomi on Euroopan kärkimaita alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa.
Nuorten huumekuolemien ja maksakirroosikuolleisuuden kärkimaassa voisi ajatella päihdelääketieteen olevan meillä oleellinen osa jokaisen klinikan arkea. Mutta edes alkoholimaksakirroosia hoitavissa yksiköissä ei diagnosoida perussairautta alkoholiriippuvuutta.
Myöskään keuhkosyöpäyksiköissä ei diagnosoida nikotiiniriippuvuutta perussairaudeksi, aivan kuin ihmiset huvikseen sauhuttelisivat itsensä hautaan. Ennaltaehkäisyyn ei panosteta riittävästi ja Suomi onkin jäänyt jälkeen keuhkosyövän hoidon tuloksissa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Sydänsairauksia hoidetaan osaavin toimenpitein, mutta sydänkuntoutus tökkii ja juominen ja nikotiiniaddiktio jatkuvat vesittäen hoitotuloksia.
"Hoida ittes kuntoon"
Puuttuvien riippuvuusdiagnoosien lisäksi ei tavallisesti löydy kunnollisia kirjauksia päihdeinterventioista eikä päihdehoitosuunnitelmista.
Edes pistoshuumeiden käyttäjiä ei ohjata suunnitelmallisesti saattaen ja tukea antaen korvaushoidon piiriin. Riippuvuuksien osalta hoitomuotona on tavanomaisen klassisesti "hoida itse itsesi kuntoon" ja "lopeta aineen käyttö". Moni addiktiopotilas onkin lopettanut satoja kertoja päihteen käytön.
Vaan miten estäisi sen käytön uudelleen aloituksen?
Mikäli riippuvuussairaudesta kärsivä ihminen lopulta päätyy päihdehoitoon, ongelmaksi voi muodostua autoritaarinen hoitokulttuuri. Päihdesairaan ihmisen tulee käyttäytyä oikein ja olla supermotivoitunut. Virheistä rangaistaan.
Yhtenä esimerkkinä on joskus ollut nollan promillen sääntö katkaisuhoitoon. Potilaan tuli siis raitistua ennen vieroitukseen pääsyä. Tai entinen ohje päivystyksissä, jossa psykiatrista konsultaatiota ei saanut pyytää päihtyneelle. Onneksi nuo ajat ovat takana päin.
Edelleen saatetaan kuitenkin opioidikorvaushoidossa olevaa potilasta painostaa käyttämään injektiomuotoisia korvaushoitolääkkeitä vastoin potilaan tahtoa. Voidaan myös pakottaa lääkeriippuvaista vieroittumaan lääkkeistä ehtona korvaushoitoon pääsylle tai siellä pysymiselle. Jos diabeetikon hoito uhattaisiin lopettaa, jollei hän laihdu, meteli olisi suuri. Yleisesti ei myöskään hyväksyttäisi, jos verenpainetautinsa hoidon laiminlyöneen potilaan sydämen vajaatoiminnan hoito evättäisiin huonon hoitokomplianssin takia.
Päihdepotilaan oikeudet potilaana ovat aivan samanarvoiset kuin muita sairauksia sairastavien. Vaikka potilas ei raitistuisikaan tai hän retkahtelisi toistuvasti, annetaan hänelle edes mahdollisuus.
Painottakaamme ihmisarvoa ja rankaisematonta hoitokulttuuria. PEth-testiäkin saa käyttää osana terveyden edistämistä ja hoidon seurantaa. Päihdehoidon onnistumiselle on tärkeää varmistaa yksilölliset hoitopolut, psykososiaalinen tuki ja luottamukselliset, pysyvät hoitosuhteet.
Kirjoittaja on Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien lääketieteellinen johtaja.




