Tiedebarometri: Tieteeseen ja tutkimukseen luotetaan
Yleinen luottamus tieteeseen on säilynyt samalla tasolla vuodesta 2022.
Tieteen tiedotus ry julkisti tänään Tiedebarometri-tutkimuksen, joka kertoo suomalaisten suhtautumisesta tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen.
Tieteeseen ja tutkimukseen luotti vastaajista ylivoimainen enemmistö, 85 prosenttia. Toisaalta heistä 11 prosenttia sanoi luottavansa tieteeseen vain vähän. Yleinen luottamus tieteeseen on säilynyt samalla tasolla vuodesta 2022.
Akateemisesti koulutetut sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat erottautuivat siinä, että he luottivat tieteeseen erittäin paljon. Perussuomalaisten kannattajat erosivat muista niin, että neljännes heistä luotti tieteeseen vain vähän. Kuitenkin myös perussuomalaisista 72 prosenttia kertoi luottavansa tieteeseen vähintään melko paljon.
Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten yleinen luottamus tieteeseen on vahvaa. Esimerkiksi Saksan Wissenschaftsbarometer 2025 kertoi, että 54 prosenttia vastaajista luotti tieteeseen erittäin tai melko paljon. Ruotsin VA Barometerin 2025–26 mukaan tieteeseen luotti erittäin tai melko paljon 79 prosenttia vastaajista.
Luottamus riippumattomuuteen on hieman laskenut
Asiantuntijoiden ristiriitaiset näkemykset julkisuudessa eivät näytä horjuttavan luottamusta tieteeseen. Vastaajista 86 prosenttia oli sitä mieltä, että erimielisyydet kuuluvat tieteeseen. Toisin päin muotoillusta väittämästä ”tieteeseen ei voi luottaa, koska saman alan tutkijat voivat olla jostakin asiasta täysin eri mieltä”, reilu kaksi kolmannesta oli eri mieltä ja alle neljännes samaa mieltä.
Vastaajista 70 prosenttia ajatteli, että tieteeseen voi luottaa, koska tutkijat tekevät työtä yhteiseksi hyväksi ja lähes yhtä moni siihen, että tutkijat nojautuvat eettisiin periaatteisiin. Vajaa neljännes vastaajista oli näistä väitteistä eri mieltä.
Tutkimuksen riippumattomuus jakoi hieman enemmän mielipiteitä. Vastaajista 57 prosenttia luotti tieteeseen, ”koska tutkijat ovat riippumattomia”, 35 prosenttia oli eri mieltä.
Asenteet eivät ole juurikaan muuttuneet vuodesta 2022, joskin luottamus tutkijoiden riippumattomuuteen on hieman laskenut.
”Vaihtoehtohoitojen suosion kasvu näyttää taittuneen”
Tällä kertaa Tiedebarometriassa katsottiin tarkemmin tieteen epäilijöitä. Noin joka kymmenes suhtautuu tieteeseen epäillen Helsingin yliopiston professorin Esa Väliverrosen mukaan.
– Lievempää epäilyä osoitti vajaa kolmannes. Tämä näkyy erityisesti suhtautumisessa vaihtoehtohoitoihin. Näyttää kuitenkin siltä, että vaihtoehtohoidot eivät ole useimmille joko tai -asia, vaan he luottavat myös lääketieteeseen ja alan ammattilaisiin. Toisaalta tämän vuosikymmenen alussa alkanut vaihtoehtohoitojen suosion kasvu näyttää nyt taittuneen, hän toteaa.
Ylivoimainen enemmistö oli sitä mieltä, että luotettavimpia asiantuntijoita terveysasioissa ovat alan tutkijat sekä koulutetut ammattilaiset ja sairauksia pitää hoitaa ensisijaisesti lääketieteen keinoin. Jälkimmäisestä oli tosin eri mieltä 16 prosenttia vastaajista. Toisaalta keskimäärin kolmannes vastaajista luotti lääketieteen rinnalla tai sijasta vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin.
Suhde vaihtoehtohoitoihin jakoi myös vahvasti mielipiteitä. Vastaajista 39 prosenttia katsoi, että vaihtoehtohoitojen tarjoamista pitäisi rajoittaa lainsäädännöllä. Lähes yhtä moni oli päinvastaista mieltä. Kela-korvausten piiriin vaihtoehtohoidot haluaisi tuoda 20 prosenttia vastaajista, mutta 62 prosenttia oli eri mieltä.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin luotti puolet vastaajista. Lähes kolmannes puolestaan oli eri mieltä.
Vahvimmin lääketieteeseen luottivat kokoomuksen ja vasemmistoliiton kannattajat, ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin eniten vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajat.
