Lääkäriliiton puheenjohtaja Pekka Anttila: Täydennyskoulutus tarvitsee useita järjestäjiä

Lääkäriliiton puheenjohtaja Pekka Anttila pahoitteli lääkäripäivien avajaispuheessaan, että lääkärien täydennyskoulutuksen riittämättömyys on julkisuudessa jäänyt vähemmälle huomiolle. Pääosaan mediassa kun nousi lääketeollisuuden lääkäreille tarjoama koulutus.

Puheenjohtaja Pekka Anttila muistutti viime vuoden alussa voimaan astuneista lakimuutoksista, joiden mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Tämä tarkoittaa vuositasolla 3-10 päivää peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen.

- Itsestään selvää on, että lääkäreiden kohdalla tämä määrä tarkoittaa vähintään kymmentä päivää vuodessa, Anttila huomautti.

Anttilan mukaan lääketeollisuuden panos täydennyskoulutuksen rahoittajana on ollut merkittävä. On kuitenkin tärkeää, että täydennyskoulutuksella on useita järjestäjiä.

- Onhan selvää, että lääketeollisuus panostaa erityisesti sellaiseen koulutukseen, joka sivuaa yrityksen omia tuotteita. Lääkärikunnan itsensä tulee huolehtia siitä, että täydennyskoulutuksesta muodostuu kattava kokonaisuus, johon ei jää katvealueita, Anttila huomautti.

Pekka Anttila totesi lääkäreiden ja lääketeollisuuden keskinäinen yhteydenpidon oleva jatkuvan huomion kohteena. Määräyksiä ja suosituksia on sekä lainsäädännössä että alan keskinäisissä sopimuksissa. Anttilan mukaan sopimuksia on myös noudatettu.

- Hoitotuloksien paraneminen on mahdollista vain uuden lääkekehittelytyön avulla. Lääketeollisuutta ei olisi olemassa ilman yhteistyötä lääkärikunnan kanssa, eivätkä lääkärit pystyisi hoitamaan potilaitaan ilman lääketeollisuuden tuotteita. Yhteydenpidossa tieto kulkee molempiin suuntiin. Lääketeollisuudella on tietysti paras tietämys omista tuotteistaan. Käytännön lääkärit tuottavat teollisuudelle jatkuvaa palautetta tuotteiden hyvistä ja huonoista ominaisuuksista, muistutti Anttila teollisuuden ja lääkärikunnan yhteydenpidon eri puolista.

Anttila kuitenkin korosti, ettei lääketutkimus voi jäädä kokonaan lääketeollisuuden vastuulle, tarvitaan myös valtioiden, yliopistojen, sairaanhoidon tuottajien ja vakuutuslaitosten panosta.

Kuka valitsee lääkärin?

Puheenjohtaja Pekka Anttila ihmetteli sitä, miten vähälle suomalaisessa keskustelussa on jäänyt potilaan oikeus valita lääkärinsä.

- Mikään laki Suomessa ei edellytä, että potilaat on jaettava lääkäreille katuosoitteiden mukaan. Myös julkiseen terveydenhoitoon pitää luoda mahdollisuus siihen, että potilas voi jollakin tavalla valita oman lääkärinsä. Pirkkalassa on käynnistymässä kokeilu, jossa kuntalaiset ilmoittautuvat haluamansa lääkärin potilaaksi. Lääkäriä voi vaihtaa kerran vuodessa. Tällaista kokeilua tulee laajentaa. Tällainen järjestelmä tuottaa iloa myös mukana oleville lääkäreille, Anttila uskoo.

Toisaalta varsinkin kroonisesti sairaita potilaita rasittaa jatkuva lääkärien vaihtuminen.

- Kroonisesti sairaita potilaita hoidettaessa pitkään jatkuva potilas-lääkäri-suhde tai jatkuvuuden takaamiseksi yhteistyö kahden saman yksikön lääkärin kanssa toisi mukanaan paljon etuja. Hoitavalla lääkärillä säilyy tällöin jatkuva tuntuma potilaan aikaisempaan historiaan. Tarvittavien tutkimuksien määrän pitäisi vähentyä.

- Väheksyä ei sovi myöskään potilaan omaa turvallisuuden tunnetta, Anttila huomautti.

Hänen mielestään valinnanvapauden toteuttamisen pitäisi olla mahdollista myös julkisella sektorilla.