Lääkärin taitotason määrittely alkaa

Lääkärikoulut ryhtyvät nyt yhdessä miettimään, miten KARVIn arvioinnista otetaan opiksi.

Koulutusdekaani Jyrki Mäkelä Oulusta pitää hyvänä, että KARVIn auditoinnissa etsittiin vahvuuksia ja kehittämiskohteita, mutta ei rankattu tiedekuntien paremmuusjärjestystä.

Pian alkaa sen määrittely, millainen on tulevaisuuden suomalainen lääkäri ja mitä hänen tulee osata yliopistosta valmistuessaan.

Tästä ollaan yhtä mieltä kaikissa lääkärikouluissa, vaikka käytännön seikat yhteisten osaamistavoitteiden määrittelystä ovatkin vielä pitkälti sopimatta.

Myös lääketieteen opetuksen ja opettajien arvostuksen parantamiseksi ryhdytään etsimään keinoja.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) julkisti arviointiraporttinsa suomalaisesta lääkärikoulutuksesta kesäkuussa. Raportissa se toi esille lääkärikoulujen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Keskeinen toivomus oli, että tiedekunnat määrittelisivät yhdessä, millaisia valmiuksia suomalaisella lääkärillä tulisi olla ja yhdenmukaistaisivat osaamistavoitteitaan.

– Näin tullaan tekemään. Ensin tietysti katsotaan, miten eri yliopistot määrittelevät sen tällä hetkellä ja miten niistä luodaan yhteinen määritelmä, sanoo kliinisen lääketieteen yksikön johtaja Jarmo Jääskeläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Jääskeläinen näkee, että auditointi auttoi tiedekuntia myös itse löytämään kehittämiskohteita, joita ainakin Itä-Suomen yliopistossa on jo viety eteenpäin.

Lisää yhteistyötä

Koulutusdekaani Jyrki Mäkelä Oulun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta pitää hyvänä, että auditoinnissa etsittiin vahvuuksia ja kehittämiskohteita, mutta ei rankattu tiedekuntien paremmuusjärjestystä.

– Jokaisesta löytyi vahvuuksia ja huonompia alueita. Kun yhdessä päästään miettimään niitä enemmän, se on hyvä alku, Mäkelä sanoo.

Myös lääketieteen koulutusohjelman johtaja Jussi Merenmies Helsingin yliopistosta uskoo, että yhteistyö tiedekuntien välillä tulee kiinteytymään.

– Aiemmin yhteistyökuvioita on ollut eri oppialoilla, nyt yhteistyö lisääntyy tiedekuntien välillä.

Lääketieteelliset tiedekunnat ovat vastikään saaneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä merkittävän rahoituksen MEDigi-kärkihankkeeseen, joka tähtää lääketieteen alojen opetuksen digitoimiseen ja harmonisointiin. Todennäköisesti yhteistyötä rakennetaan ainakin tämän hankkeen kautta.

– Jo perinteisesti on järjestetty opettajien ja opetushallinnon kokoontumisia tiedekuntien välillä. Näillä foorumeilla varmasti käsitellään KARVIn johtopäätöksiä. Meidän tulee kehittää jakamisen kulttuuria, näkee koulutusdekaani Seppo Soinila Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Opettajille urapolkuja

KARVI kiinnitti raportissaan huomiota opetuksen ja opettajien arvostuksen lisäämiseen.

– Tiedekuntien on yhdessä mietittävä, miten opetuksen arvostusta saadaan yliopistossa ja sairaalajärjestelmässä lisättyä, jotta olisi haluttua ryhtyä opettajaksi, näkee Mäkelä.

– Opettajien arvostusta pitäisi lisätä luomalla opettajien urapolkuja, sanoo Merenmies.

Tampereella on varadekaani Seppo Nikkarin mukaan jo harkinnassa lääketieteen pedagogiikan perusteiden opintojen tarjoamista myös opetukseen osallistuville terveydenhuollon lääkäreille verkko-opintoina. Lääketieteen opettajille koulutus on jo pakollinen.

– Lääkärikouluttajan erityispätevyyden suorittamista tulisi tukea. Hyvä koulutus ja kouluttajat jo perustasolla ovat myös rekrytointikeino yliopistosairaalalle, Soinila toteaa.

Kehittämistä on joka tiedekunnassa

Arviointiraportissa nostettiin esiin kehittämiskohteita, ja syksyn aikana tiedekunnissa aiotaan paneutua niihin.

Tampereella esimerkiksi kiinnitetään huomiota johtamisen ja terveystalouden opettamiseen. Myös potilasturvallisuusnäkökulmaa lisätään.

Turussa aiotaan siirtää koulutuksen arvioinnin painopistettä kliinisen ongelmanratkaisukyvyn suuntaan ja työelämälähtöisyyteen.

– Laadimme harjoitteluohjesäännön, jossa määritellään kunkin oppiaineen amanuensuurin osaamistavoitteet, ja koulutusyksikkö myös arvioi ne, Soinila kertoo.

Itä-Suomen yliopistossa on jo saatu valmiiksi opetussuunnitelman osaamistavoitteet. KARVIn suositusten mukaisesti kiinnitetään jatkossa huomiota kansanterveystieteen, lainsäädännön, sosiaalipolitiikan, kuntoutuksen ja etiikan opetukseen.

Helsingissä paneudutaan muun muassa kliinisen vaiheen opintojen ja harjoittelujaksojen arviointiin ja palautteeseen.

Oulussa pohdintoja aiheuttavat suuret ryhmäkoot, puutteet opetustilojen ajanmukaisuudessa ja potilaskontaktien lisääminen.

Opetussuunnitelmia aiotaan useissa yliopistoissa kartoittaa. Moniammatillista opetusta kehitetään kaikissa yliopistoissa, osassa se tosin on vahvuus jo ennestään.

› Lue myös Tulevaisuuden lääkäreitä kouluttamassa s. 1682.