Lääkäriopiskelijoita halutaan kouluttaa kriisien varalta – uusi opintokokonaisuus odottaa vielä rahoitusta
Jos rahoitus järjestyy, opiskelijat voisivat jo ensi vuonna päästä harjoittelemaan muun muassa toimintaa säteilyonnettomuudessa tai sähköisten järjestelmien kaatuessa.
Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmiin suunnitellaan uutta opintokokonaisuutta kriiseihin varautumisesta.
Mukana ovat kaikki lääketieteelliset tiedekunnat. Uusia opintoja varten on haettu valtion rahoitusta, ja toiveissa olisi aloittaa koulutus ensi vuonna, sanoo lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen Turun yliopistosta.
Hänninen on mukana suunnittelemassa opintokokonaisuutta. Hänen mukaansa varautumisopinnot liitettäisiin nykyisiin kurssisisältöihin ja ne sijoittuisivat koko opintojen ajalle.
– Tarkoitus ei ole perustaa lääketieteen koulutusohjelmiin tai hammaslääketieteen koulutusohjelmaan omia kursseja, vaan ne sijoitetaan sinne, missä on käytännöllisintä ottaa valmiusasioita esiin, Hänninen sanoo.
Hänen mukaansa sisältöjä voitaisiin käyttää myös hoitotieteen opetuksessa ja valmiusasioita pyritään saamaan mukaan myös erikoislääkärikoulutukseen.
Uusi osaamisalue joka vuosi
Opinnoissa on tarkoitus käsitellä muun muassa toimintaa poikkeusoloissa, suuronnettomuuksia, epidemioita ja pandemioita, kyberturvallisuutta sekä säteily- ja kemiallisia onnettomuuksia. Opiskelijat voisivat perehtyä myös esimerkiksi kriisiviestintään ja disinformaation torjumiseen.
– Koko kriisien oppikirja on otettava käyttöön pandemioista ja suuronnettomuuksista laajaan, koko valtakuntaa koskevaan tilanteeseen. Mukana täytyy olla sellaisia asioita kuin toiminta tilanteessa, jossa esimerkiksi sähköiset järjestelmät romahtaisivat, Hänninen kertoo.
Toisesta opiskeluvuodesta eteenpäin opiskelijoiden on tarkoitus saada joka vuosi uusi osaamisalue. Näin he voisivat tukea terveydenhuoltoa kriisitilanteessa jo ennen kuin pystyvät toimimaan lääkärin sijaisena. Tällaista osaamista voisivat olla esimerkiksi evakuointi sekä lääkelogistiikan ja päivystyksen tukitehtävät.
Luentojen lisäksi mukana olisi käytännön harjoituksia ja simulaatioita, joista osa voitaisiin toteuttaa virtuaalisesti. Yhteistyötä on alustavasti suunniteltu myös Puolustusvoimien ja pelastusviranomaisten kanssa.
Koulutusvaje
Suomessa ei ole erillistä, koko väestön tarpeisiin vastaavaa kriisiajan terveydenhuoltoa. Esimerkiksi sotatilanteessa Puolustusvoimien lääkintähuolto tukeutuisi merkittävästi nykyiseen järjestelmään, Hänninen kertoo. Hänen mukaansa lääketieteen koulutuksessa on nykyisellään niukasti suuronnettomuus- tai kriisiajan valmiuksia.
– Meidän täytyy miettiä keinoja, miten paikataan osaamista jo nyt, hän sanoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja puolustusministeriö ovat Hännisen mukaan suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti, mutta rahoitusta ei vielä ole luvattu. Hänninen arvioi, että koulutuksen toteuttaminen suunnitellusti maksaisi runsaat miljoona euroa vuodessa.
Hänninen tähdentää terveydenhuollon merkitystä koko yhteiskunnan resilienssin ylläpitäjänä. Koulutuksen yksi päämäärä olisi luoda pohjaa paineen alla toimimiseen.
– Kyse on siitä, että jos jotain suurta tapahtuu, on heti harjoiteltuja valmiuksia toimia. Kun asioita on harjoiteltu, se on myös stressinhallintaa lähtötilanteeseen, hän sanoo.
– Oli tapahtuma mikä tahansa, meidän täytyy elää seuraavana ja sitä seuraavana päivänä ja saada rutiinit pyörimään. Ihmiset sairastavat tavallisia sairauksia myös silloin, ja kaikki on hoidettava myös kriisitilanteessa.
