Lääkäripalvelubisnes paisuu nopeasti
Ulkoistusmarkkina on vielä pieni, mutta kasvaa kovasti. MedOne mielii myös Ruotsiin.
Kesän yrityskaupat tuovat vipinää lääkäriyritysten markkinoille. Suomen suurimmaksi terveyspalveluyritykseksi noussut Terveystalo dominoi valtakunnallista työterveysmarkkinaa ja tiettyjä tutkimuspalveluja, ja MedOne ja Mehiläinen kisaavat kasvavasta ulkoistuskakusta ruotsalaisvoimin.
Suomen Terveystalo tuottaa 20–25 prosenttia maan työterveyspalveluista ostettuaan Medivire Työterveyspalvelut. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto lähestyy tänä jo 200:aa miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Martti Kiuru laskee, että Terveystalo tekee maan kuvantamistutkimuksista kymmeneksen, magneettikuvauksista yli 20 prosenttia ja seulontamammografioista peräti 80 prosenttia.
– Koneisto on rakennettu niin, että voisimme itse hinnoitella palvelumme. Me emme kuitenkaan halua ryöstöviljellä julkista sektoria, vaan tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä kaupunkien ja kuntien kanssa ja tarjota heille uusia palveluja, sanoo Kiuru ja vihjaa, että Terveystalokin haluaa kilpailla palvelukokonaisuuksien toteuttamisesta.
Ulkoistusmarkkina on vielä pieni, mutta yksi nopeimmin kasvavista terveydenhuollon alueista.
Mehiläinen haastaa, MedOne vastaa
Kun uudet pääomasijoittajat liittivät Mehiläisen viime vuonna ruotsalaisen Careman kylkeen, konsortio lupasi hyödyntää ruotsalaisten kokemusta julkisten palvelujen tuottamisesta myös Suomessa.
Tänä vuonna on päästy alkuun. Toukokuussa Mehiläinen voitti Karjaan perusterveydenhuollon ja käytännössä Carema Hoivapalvelut -nimellä myös hoivapalvelut. Äskettäin Hoivapalvelut liitettiin Mehiläiseen.
Toimitusjohtaja Matti Bergendahl pitää avausta merkittävänä, koska kyseessä oli ensimmäinen toisen kierroksen kilpailutus Suomesssa. Hän uskoo, että julkisen sosiaali- ja terveyssektorin ulkoistukset laajenevat lähivuosina huomattavasti.
– Uusi avaus voi olla niin sanottu community health care -malli. Samassa kokonaisuudessa perusterveydenhuollon kanssa tuotetaan elektiiviset erikoislääkärikonsultaatiot, ja sektorien välisiä kitkoja vähennetään yhdistämällä kokonaisuuteen myös vanhustenhuollon palvelut. Tästä meillä on toimivia esimerkkejä Ruotsista.
Bergendahl uskoo kustannuspaineiden lisäävään kysyntää myös erikoissairaanhoidossa: palvelujen ostaminen on halvempaa kuin ylitöiden teettäminen.
MedOnen vastaus tuli kesällä, kun Industri Kapitalin omistama ruotsalainen hoivapalveluyritys Attendo osti enemmistön Suomen suurimmasta keikkafirmasta. Järjestelyt jatkuvat niin, että Attendo saa yhtiöstä vähintään kaksi kolmasosaa.
– Loput jäävät toimivalle johdolle, ja itse jatkan suurimpana henkilöomistajana. Samassa yhteydessä eläkevakuutusyhtiö Varma teki sijoituksen Attendoon , sanoo toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.
Ruotsissa ollaan pidemmällä
MedOnen kuvio muistuttaa Mehiläisen vastaavaa: osaamista siirretään lahden yli puolin ja toisin.
– MedOne tulee jatkossa näkymään selvästi enemmän hoivapuolen kilpailuissa. Eikä se varmasti ole yllätys kenellekään, että me tutkimme onko terveyspalvelukonseptillamme mahdollisuuksia Ruotsissa. Attendolla ei ole vielä perusterveydenhuollon toimintaa siellä.
Karjalaisen mukaan Ruotsin perusterveydenhuollosta on jo parikymmentä prosenttia ulkoistettu. Tukholman seudulla se tuotetaan lähes kokonaan yritysten voimin.
– Uusi hallitus on pannut Ruotsissa tuulemaan, täällä ulkoistukset lähtevät edelleen liikkeelle pääsääntöisesti viimeisenä keinona kun kunnan oma tuotanto on ajanut karille.
Bergendhal ei himoitse kaikkea ulkoistettavaksi. Yhdysvaltain ja Sveitsin kalliiden esimerkkien vuoksi hän pitää tärkeänä, että terveyspalvelut rahoitetaan ja merkittävältä osin myös tuotetaan julkisesti.
Yrityksillä menee nyt erittäin hyvin
Mehiläisellä menee hyvin ilman ulkoistuksiakin: liikevaihto kasvoi ilman yritysostoja ensimmäisellä puoliskolla reilut kahdeksan prosenttia, tulos peräti 70 prosenttia. Tulos on 17 prosenttia liikevaihdosta eli Mehiläinen on jo kannattavampi kuin valtaosa pörssiyhtiöistä. Kasvusta kertovat myös muut alan yritykset. Parhaimmilla sijoitetun pääoman tuotto ylittää jo pörssin keskiarvon ja lähestyy 20:tä prosenttia.
Viime vuonna yksityissektori tuotti neljänneksen terveyspalvelusta. Lääkäripalveluyritysten toiminnajohtaja Sami Lukkarinen uskoo, että tänä vuonna osuus voi olla lähellä 30:tä prosenttia eli 3,5:ttä miljardia euroa.
Kasvu tulee tuttuun tapaan pitkälti työterveydenhuollosta, mutta talouskasvu on alkanut heijastua myös yksityiskäyntien määrään varsinkin pääkaupunkiseudulla.
– Jos ihmisillä on varaa käydä New Yorkissa juomassa muutaman euron kuppi kahvia, heillä on myös varaa maksaa muutama kymppi siitä, että saavat terveyspalvelunsa jonottamatta, kuvailee Diacorin toimitusjohtaja Pirjo Tiiri.
Olli-Pekka Tiainen
