Lääkekulut laskuun - vaikka väkisin Tukkuhintojen pakkoalennus ja lääkäreille rajoituksia
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre aikoo ottaa käyttöön aiempaa kovempia keinoja lääkkeiden hintojen nousun pysäyttämiseksi.
- Nyt kootaan yhteen se, mitä aiemmissa selvitysraporteissa on esitetty, ja käydään läpi ne keinot, joita ei vielä ole kokeiltu, kertoi ministeri Mönkäre tiistaina.
Kokeilemattomia keinoja ovat Mönkäreen mukaan muun muassa kaikkien reseptilääkkeiden tukkuhintojen pakkoleikkaukset. Esimerkiksi viiden prosentin kerta-alennus pienentäisi lääkekuluja 20-30 miljoonaa euroa. Jos lääkeyritys kieltäytyisi alentamasta hintaa, lääkkeeltä vietäisiin sillä mahdollisesti oleva peruskorvattavuus. Muutamissa Euroopan maissa pakkoalea on käytetty.
Lääkäreitä on tähän asti yritetty opastaa hellällä kädellä, mutta Mönkäre soisi keskusteltavan Ruotsin mallista, jossa yleislääkäri voi valita vain muutaman kymmenen lääkkeen suosituslistalta. Listasta poikkeava lääkemääräys pitää perustella Landstingetille, joka seuraa hyvin tarkkaan yksittäisten lääkärien reseptiliikennettä. Mikäli läänin lääkekulut poikkeavat maan keskiarvosta, joutuu Landstinget maksamaan erotuksen valtiolle.
Mönkäreen esittämien keinojen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä on jo pitkään suunniteltu Kelan lääkekorvausten remonttia. Mönkäreen esittämässä mallissa peruskorvattavuus putoaisi nykyisestä 50:stä 40 prosenttiin, ja erityiskorvattavien lääkkeiden korvausprosentti 75:stä 60:een. Potilaiden kuluja yritetään pitää kurissa poistamalla ostokohtainen 10 euron omavastuu.
Myös apteekkimaksun poistamista on valmisteltu pitkään.
- Koko tämä paketti valmistellaan hallituksen seuraaviin kehysneuvotteluihin, eli kyse on sitten poliittisesta tahdosta, ministeri Sinikka Mönkäre totesi.
Lääkekulujen nousu taittui vuoden 2003 lääkevaihtopäätöksen ansiosta, mutta viime vuonna kulut nousivat jo kymmenen prosenttia.
Santero Kujala haluaisi perusteita
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Santero Kujala on hieman ihmeissään seurannut ministeri Mönkäreen tällä viikolla avaamaa lääkekulujen leikkauskeskustelua.
- Haluaisin kyllä ensin nähdä ne tilastot ja perusteet, joiden pohjalta näitä uudenlaisia ehdotuksia nyt tehdään. Kiinnostavaa olisi esimerkiksi tietää, mikä sai lääkekulut uudestaan kovaan nousuun viime vuonna. Ilman vahvaa pohjatietoa ehdotukset jäävät ilmaan, Kujala sanoo.
Kujala muistuttaa, että lääkekorvausremonttia on tehty asiantuntijavoimin jo monta vuotta. Lääkekorvaustyöryhmät ovat istuneet, ja selvitysmies Pauli Ylitalo laati niiden pohjalta omat teesinsä. Lääkäriliitto asettui kannattamaan Ylitalon esittämää remonttia, jossa lääkekorvaukset perustuisivat potilaiden kustannuksiin, eivätkä olisi nykyisenkaltaisia, yksittäisiin lääkkeisiin kohdistuvia korvausprosentteja.
- Sitten huomattiin, mikä valta on nykyisillä sairauskohtaisilla etujärjestöillä, ja tämä esitys jäi politiikan rattaisiin. Korvausjärjestelmämme on todellinen tilkkutäkki, joka pitäisi uskaltaa panna kertaremonttiin, Kujala miettii.
Lääkäreiden lääkkeenmääräyskäytäntöihin puuttumiseen Kujala ei ota yksityiskohtaisesti kantaa, koska voi perustaa tietonsa ministeri Mönkäreen ajatuksista vain pariin uutisjuttuun. Liittoon ei ole asian tiimoilta oltu yhteydessä.
- Selvitysten mukaan suomalainen terveyskeskuksen yleislääkäri hallitsee hyvin reilut kaksisataa lääkettä, joita hän pääsääntöisesti käyttää ilman kirjaa. Sairaalan erikoislääkärin arsenaali on suppeampi. Onko lääkemääräämistä mieltä rajoittaa väkisin, siitä pitäisi keskustella syvällisemmin, Santero Kujala toteaa.
Lääketeollisuus ei luota kertatemppuun
- Jälleen kerran yritetään vain löytää helpoin tapa hetkellisesti hallita lääkekulujen nousua, kun todellisiin ongelmiin ei haluta puuttua, kritisoi Lääketeollisuus ry:n edunvalvonnanjohtaja Sirpa Rinta.
Rinta kertoo lääketeollisuuden ottaneen yhteyttä sosiaali- ja terveysministeriöön jo muutama viikko sitten voidakseen keskustella yhteistyössä keinoista kulujen hillitsemiseksi. Potilaiden päällekkäislääkitys on ollut se alue, johon Lääketeollisuus ry haluaisi nyt kunnolla puututtavan.
- Ja sitten tuli tällaisia esityksiä, joihin ei voi edes kunnolla ottaa kantaa, kun ei tiedä, mihin ne perustuvat! harmittelee Sirpa Rinta.
Ministeri Mönkäre kehui Helsingin Sanomien haastattelussa (22.2.) muualla Euroopassa toteutetun menestyksellisesti lääkkeiden tukkuhinnan pakkoleikkauksia.
- Sehän on vain kertaluontoinen temppu! puuskahtaa Sirpa Rinta.
Tukkuhintaa voi laskea vain kerran, mekanismi ei toimi enää seuraavina vuosina. Hyvää siinä on Rinnan mukaan vain se, että leikkuri kohtelee kaikkia yrityksiä ja lääkkeitä tasa-arvoisesti.
- Suomen lääkemarkkinat ovat nykyisille suuryrityksille muutenkin kovin pienet, eivätkä välttämättä niin houkuttelevat, Rinta huomauttaa. Lääkepolitiikan tempoilun pelätään kaventavan sitä lääkevalikoimaa, jota yritykset tuovat pohjan perukoille.
