• Ulla Toikkanen

Lääkisläiset uupuvat harvemmin kuin muut opiskelijat

Lääkäriksi opiskelevat voivatkin hyvin. He esimerkiksi suunnittelevat itsemurhaa harvemmin kuin muut yliopisto-opiskelijat.

Lääkisläiset  uupuvat harvemmin kuin muut opiskelijat Kuva 1 / 2
   

Kaikista opiskelijoista 29 prosentilla on psyykkisiä ongelmia, mutta lääkisläisistä vain 20 prosentilla General Health Questionnaire -mittarin perusteella. Näin kertoo yhteisöterveyden ylilääkärinä YTHS:ssä työskennellyt LT, terveyden edistämisen dosentti Kristina Kunttu.

– Myös psyykkistä oireilua mittaavan Core-kyselyn perusteella lääkisläisten psyykkinen tilanne on keskiarvoa parempi. Tämä näkyy muun muassa niin, että he suunnittelevat itsemurhaa harvemmin kuin muut yliopisto-opiskelijat, hän toteaa.

”Lääkärin toteamissa sairauksissa ei ollut oleellisia eroja lääkistäisten ja muiden välillä.”

Kristina Kunttu

Lääkisläiset kokevat kuitenkin päivittäistä tai lähes päivittäistä väsymystä yleisemmin kuin toisten tiedekuntien opiskelijat.

– Lääkärin toteamissa sairauksissa ei ollut oleellisia eroja lääkisläisten ja muiden välillä.

Koettu hyvinvointi muita parempi

Kunttu mainitsee myös, että lääkisläiset tuntevat niin fyysisen, sosiaalisen kuin henkisen hyvinvointinsa keskimäärin hieman paremmaksi kuin koko opiskelijaväestö.

Lääketieteen opiskelijat eivät uuvu yhtä usein kuin muut opiskelijat Opiskelu-uupumusmittarin mukaan. Kaikista opiskelijoita 11,5 prosentilla on suurentunut riski uupua.

– Lääkisläisillä tämä riski oli vain kolme prosenttia.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksissa stressiä on mitattu Mielenterveysseulalla, joka ottaa huomioon nuoren kehitysvaiheen ja elämäntilanteen.

– Lääkisläiset kokevat kovaa stressiä harvemmin kuin yliopisto-opiskelijat keskimäärin.

› Lue myös Lääkäriliiton opiskelijatutkimuksen hyvinvointia koskevat tulokset sivulta 1799.

Hyvät ihmissuhteet vähentävät stressiä

Rentoutumismenetelmiä voi opetella, mutta ne ovat vippaskonsteja toimivien ihmissuhteiden rinnalla, arvioi psykologi Minna Martin Turun YHTS:stä.

Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on Martinin mielestä paras tapa purkaa opintostressiä.

Hän neuvoo opiskelijoita tarkastelemaan elämäntilannetta kokonaisuudessaan. Onko työmäärä liian suuri, ja vievätkö harrastukset ja ihmissuhteet paljon aikaa?

– Stressin kokeminen ei yleensä helpotu, ellei kuormasta ota jotakin pois.

”Stressin kokemusta ruokkii, jos pelkää oman ­tietämättömyytensä paljastuvan.”

Minna Martin

Martin myös korostaa, että levolle ja palautumiselle pitää antaa riittävästi aikaa.

– Tietysti terveelliset elämäntavat auttavat stressin hallinnassa. Kannattaa miettiä, liikkuuko tarpeeksi – ei liikaa, muttei turhan vähän.

Ei liian isoja vaatimuksia

Opintostressi pulpahtaa esiin tavalla tai toisella Martinin vastaanotolle hakeutuneiden lääketieteen opiskelijoiden puheissa.

Hän kertoo, että jotkut opiskelijat kokevat stressaavaksi, kun opintojen vaativuus kasvaa huomattavasti lukion jälkeen.

Lääkisläisten stressaantuminen saattaa Martinin mielestä liittyä myös siihen, että he ovat tottuneet vaatimaan itseltään paljon. Vaativuutta itseään kohtaan olisikin syytä vähentää.

– Opiskelijalle voi tulla tunne, että täytyy ponnistella koko ajan, koska on muiden fiksujen ihmisten kanssa.

Hänen mukaansa jotkut lääkisläiset ovat perfektionisteja, jotka haluavat osata kaikki yksityiskohdat opinnoissaan.

– Kaikkea on kuitenkin mahdotonta omaksua. Stressin kokemusta ruokkii, jos pelkää oman tietämättömyytensä paljastuvan.

Martin on havainnut, että kliinisten opintojen vaiheessa stressiä aiheuttaa pelko virheiden tekemisestä ja vahingon aiheuttamisesta potilaille.

– Vastaanotollani näkyy myös, että jotkut lääketieteen opiskelijat pelkäävät sairauksia ja kokevat oireita, joista he ovat lukeneet opinnoissaan. Nämä pelot aiheuttavat stressiä ja ahdistuneisuutta.

Ongelmia ei tarvitse hävetä

Martin on huomannut, että lääkisläiset kokevat toisinaan stressaantumisen, ahdistuneisuuden tai masentuneisuuden niin häpeälliseksi, ettei asiaa voi paljastaa kenellekään opiskelutoverille.

– Joku lääketieteen opiskelija sanoi vastaanotollani, ettei halua kertoa opiskelukaverille pulmistaan, koska puhuminen voisi vaikuttaa työmahdollisuuksiin myöhemmin. Toiset ovat puolestaan kertoneet, että he ovat sisäistäneet ajatuksen, ettei lääkärillä voi olla ongelmia.

Martin on myös havainnut, että lääkisläinen on oppinut vaatimaan itseltään paljon, koska on saattanut omaksua tällaisen mallin jo lapsuudenkodissaan vastuullista työtä tekeviltä vanhemmiltaan.

– Stressin kokeminen voi olla yhteydessä myös siihen, että vanhemmat ovat vaatineet paljon lapseltaan, mutta eivät ole tarjonneet riittävästi emotionaalista tukea.

Martinin mielestä opiskelijat toistavat lapsuudessa opittuja malleja ihmissuhteissaan. Jos lapsena ei ole oppinut hakemaan sosiaalista tukea, aikuisena saattaa olla vaikea tukeutua muihin ihmisiin.

Lisää aiheesta

Valatilaisuus Kuopiossa
Mihin oman terveyden mittaaminen johtaa?
Ja sitten hän ottaa esiin Einsteinin aivot

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Lisää aiheesta

Uusimmat / Ajassa

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi