Laserkonisaatio ja sähkösilmukkahoito lisäsivät sikiökalvojen ennenaikaisen puhkeamisen riskiä
JAMA:n (2004;291:2100–6) mukaan kohdunkaulan syöpien esiasteisiin annettu sähkösilmukkahoito ja laserkonisaatio lisäsivät sikiökalvojen ennenaikaisen puhkeamisen riskiä, kun taas laservaporisaatio ei aiheuttanut sitä. Uudessa Seelannissa tehtiin vuosina 1988–2000 tutkimus, jossa verrattiin synnytyksiä naisilla, joille oli annettu sähkösilmukkahoitoa, laserkonisaatiota tai -vaporisaatiota (n = 652) ja naisia, joille tällaisia hoitoja ei ollut tehty (n = 426).Ennenaikaisten synnytysten kokonaismäärä oli 13,8 %, sikiökalvojen ennenaikaisia puhkeamisia esiintyi 6,2 % ja itsestään alkavia ennenaikaisia synnytyksiä 3,8 %. Tutkimuksen mukaan ennenaikaisten synnytyksien riski kokonaisuudessaan ei kasvanut merkittävästi (suhteellinen riski 1,1 ja 95 %:n luottamusväli 0,8–1,5), ei myöskään itsestään alkavien ennenaikaisten synnytysten riski (suhteellinen riski oli 1,3 ja 95 %:n luottamusväli 0,7–2,6). Laserkonisaatio lisäsi merkittävästi sikiökalvojen ennenaikaisen puhkeamisen riskiä (suhteellinen riski 2,7 ja 95 %:n luottamusväli 1,3–5,6), samoin sähkösilmukkahoito (suhteellinen riski 1,9 ja 95 %:n luottamusväli 1,0–3,8). Laservaporisaatio ei lisännyt tällaista riskiä (suhteellinen riski 1,1, 95 %:n luottamusväli 0,5–2,4).
Hyksin Naistenklinikan dosentin Pekka Niemisen mielestä tutkimuksen tärkein sanoma on se, että turhia hoitoja pitäisi välttää.
– Ennenaikaisten synnytysten kokonaismäärä ei kasvanut näiden toimenpiteiden jälkeen, mutta sikiökalvojen ennenaikaisen puhkeamisen riski oli suurentunut. Syyt siihen eivät selvinneet. Tutkimuksessa pohdittiin, voisiko syynä olla se, että kohdunkaula lyhenee ja kohdunkaulan liman määrä vähenee. Tällöin bakteerit saattaisivat päästä ylemmäksi. Riski ei kuitenkaan lisääntynyt erityisen paljon. Ihmisten ei pidä kieltäytyä hoidoista siksi, että he pelkäävät ennenaikaista synnytystä.
– Euroopan kolposkopiayhdistys on antanut ohjeen, jonka mukaan kaikista potilaista, joille tehdään konisaatiohoito, 85–90 %:lta pitäisi löytyä dysplasia. Tästä tavoitteesta jäädään aika kauaksi monin paikoin Suomessakin. Näiden hoitojen kriteerejä pitäisi kiristää.
Nieminen toteaa, että kannattaa jatkaa hoitolinjaa, joka on Suomessa ohjeistuksena.
– Dysplasiat, varsinkin dysplasia moderatasta ylöspäin, pitää ehdottomasti hoitaa, mutta ei hyvin lieviä muutoksia, kuten HPV-muutoksia kohdunkaulalla.
Ulla Toikkanen
