Lempeä stimulaatio yleistyy hedelmöityshoidoissa
Suomessa noin kolmannes hoidoista tehdään lyhyellä kaavalla.
http://www.laakarilehti.fi/pics/hedelmoitysvertailu2.jpg
Lempeä stimulaatio eli niin sanottu antagonistihoito yleistyy hedelmöityshoidoissa. Suomessa tehtiin viime vuonna noin 5 000 koeputki- ja mikrohedelmöityshoitoa, joista kolmasosassa käytettiin lempeää, lyhyen kaavan mukaista hormonihoitoa.
Lapsettomuusklinikka Fertinovan vastaavan lääkärin Niklas Simbergin viime keväänä tekemän kyselyn mukaan Suomen 18 lapsettomuusklinikasta neljä käyttää lähes yksinomaan antagonistihoitoa. Lisäksi neljä klinikkaa käyttää pitkää ja lyhyttä kaavaa yhtä usein.
Antagonistihoito tuli markkinoille seitsemän vuotta sitten. Menetelmän etuna on kevyempi hoito potilaalle ja riskien väheneminen ilman, että raskaustulokset kärsivät.
– Muutos on tapahtunut hiljalleen, mutta nyt on aikamoinen buumi lähtenyt liikkeelle. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa potilasjärjestöt ovat ajaneet asiaa hoidon yksilöllisyyden takia, Väestöliiton Tampereen klinikan ylilääkäri Eero Varila kertoo.
Ajanvarauksen ongelmat jarruttavat menetelmän käyttöä
Antagonistihoidossa naisen omaa hormonitoimintaa ei tarvitse tilapäisesti sammuttaa. Kevyt stimulaatio tuottaa koeputkihedelmöitykseen vähemmän munasoluja, mutta niiden laatu on parempi kuin pitkän kaavan mukaisessa hoidossa.
Perinteiseen pitkän kaavan mukaiseen hoitotapaan liittyy vaihdevuosien kaltaisia sivuvaikutuksia sekä hyperstimulaation riski. Pahimmillaan sairaalahoitoa vaativaa hyperstimulaatiota on Suomessa vajaalla viidellä prosentilla hoidetuista. Fertinovassa antagonistihoito laski hyperstimulaation esiintyvyyden 1,3 prosenttiin.
Fertinovan ja Väestöliiton Tampereen Klinikan johtavat lääkärit ovat saaneet klinikoillaan hyviä tuloksia antagonistihoidosta ja aikovat jatkaa sitä.
Osa klinikoista vannoo edelleen perinteisen hoidon nimiin. Kynnyksenä voi olla se, että pitkä hoitokaava on helpompi klinikan ajanvarausten kannalta. Pitkässä kaavassa hoidot voi ajoittaa niin, että työaikaa ei osu viikonlopulle.
– Jako menee pitkälti yksityisen ja julkisen välillä. Julkisella sanotaan, ettei saada resursseja. Meillä biologin täytyy tulla aika usein lauantaina töihin, Niklas Simberg toteaa.
Suomessa noin kolme prosenttia vastasyntyneistä saa alkunsa hedelmöityshoidoilla. Noin 15 prosenttia pariskunnista kärsii jossain vaiheessa lapsettomuudesta, ja ongelman uskotaan yleistyvän entisestään tulevaisuudessa.
Miia Soininen
