Liikkuva diabeetikko elää pidempään
Tuore suomalainen tutkimus on osoittanut, että liikunta vähentää merkittävästi diabeetikkojen sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta.
Kansanterveyslaitoksella FINRISKI-aineiston pohjalta tehdyssä 18 vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin sekä aktiivisen työn että aktiivisen vapaa-ajan liikunnan vähentävän kuolleisuutta merkittävästi. Työmatkaliikuntakin oli yhteydessä kuolleisuuteen, mutta sen merkitys jäi vähäisemmäksi.
Kohtalaisen aktiviinen työ, joka sisälsi kävelyä ja kevyiden taakkojen nostamista, alensi verisuonitauteihin kuolleisuutta yhdeksän prosenttia. Aktiivinen työ, jossa pitää kävellä, kiipeillä ja kantaa raskaita taakkoja, vähensi kuolleisuutta jo peräti 40 prosenttia.
Kohtalainen vapaa-ajan liikunta (kevyttä liikkumista väh 4 h/vko) alensi diabeetikkojen kuolleisuutta 17 prosenttia. Aktiivisten liikkujien ryhmä harrasti muun muassa juoksua, hiihtoa tai uintia vähintään kolme tuntia viikossa. Heidän kuolleisuutensa sydän- ja verisuonitauteihin aleni 33 prosenttia.
3 316:n diabetesta sairastavan suomalaisen tuloksia analysoitaessa muiden tunnettujen sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden vaikutus vakioitiin tilastollisesti. Tutkimuksen tulokset pysyivät olennaisilta osin ennallaan, vaikka tutkimuksesta poistettiin ne, jotka jo sairastivat jotain sydän- ja verisuonitautia sekä ne, jotka eivät sairauden tai vamman vuoksi pystyneet liikkumaan.
Tutkimus on julkaistu uusimmassa American Heart Asssociationin Circulation-lehdessä.
Liikunta suojaa syntymälaihojakin
Tuoreimmassa Preventive Medicine -lehdessä on puolestaan julkaistu Kansanterveyslaitoksen IDEFIX-tutkimuksen tuloksia. Siinä todettiin liikunnan suojaavan tyypin 2 diabetekseltä myös syntymälaihoina syntyneitä.
Tutkimus osoittaa, että elimistö ei ohjelmoidu sairauksiin, vaan alttius sairastua ohjelmoituu, ja elämäntavoilla on ratkaiseva vaikutus sairauksien syntyyn.
Viime vuosien elämäntapoja selvittäneiden tieteellisten tutkimusten havaintoja on alettu vähitellen toteuttaa myös käytännössä.
Muun muassa Suomen Akatemia rahoittaa parhaillaan Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimus- ja kehittämishanketta. Sen piirissä toimi viime vuonna 36 elintaparyhmää, joissa lähes 400 ihmistä sai elintapaneuvontaa painottuen diabeteksen ehkäisyyn. Heillä oli jo havaittu kohonnut diabetesriski. Kansanterveyslaitos tekee Ikihyvä-hankkeesta arviointitutkimuksen, jossa tarkastellaan mallin vaikutuksia, soveltuvuutta, kustannuksia ja käyttäytymisen muutosprosessia.
