Lipiditutkimuksia AHAn kongressissa Valtimotautiriski pienenee LDL-kolesterolipitoisuuden myötä
Ensimmäisen merkittävän statiinitutkimuksen, 4S:n (Scandinavian Simvastatin Survival Study) tulokset julkistettiin 11 vuotta sitten American Heart Associationin, AHAn, kongressissa Dallasissa. Silloin hämmästytti kokonaiskuolleisuuden pieneneminen 30 %:lla simvastatiinia saaneessa ryhmässä lumelääkkeeseen verrattuna. Valtimotautitapahtumia oli kuitenkin edelleen runsaasti myös statiinia saaneessa ryhmässä.
Lumeen käyttö ei statiinitutkimuksissa enää ole eettisistä syistä juurikaan mahdollista, ja tutkimusfokus onkin siirtynyt selvittämään, saadaanko vielä tehokkaammasta kolesterolipitoisuuden pienentämisestä lisähyötyä.
AHAn tämänvuotisessa kongressissa marraskuussa Dallasissa julkistettiin tulokset viisi vuotta kestäneestä IDEAL-tutkimuksesta, jossa verrattiin "tavanomaista", 4S-tutkimuksessa käytettyä simvastatiiniannosta (20-40 mg) tehokkaampaan atorvastatiini 80 mg -hoitoon sydäninfarktin sairastaneilla potilailla. Mukana oli 500 potilasta myös Suomesta.
Suurella atorvastatiiniannoksella saavutettiin 0,6 mmol/l pienempi LDL-kolesterolipitoisuus (keskimäärin 2,1 mmol/l), ja tähän liittyi edelleen pienempi uusien valtimotautitapahtumien riski.
Tuloksen suurin merkitys on siinä, että se yhdessä muiden vastaavien vertailututkimusten (PROVE-IT, TNT) kanssa osoittaa valtimotautiriskin vähenevän sitä enemmän, mitä tehokkaammin LDL-kolesterolipitoisuutta pienennetään. Suuri statiiniannos osoittautui myös turvalliseksi. Tulokset julkaistiin saman viikon JAMAssa (www.jama.com, 16 November).
Statiinihoidon turvallisuus
Näyttö statiinien pitkäaikaishyödystä lisääntyy. Jo viime vuonna julkaistiin 4S-tutkimuksen kymmenen vuoden seuranta, jossa todettiin kuolleisuus edelleen pienemmäksi alkuperäisessä simvastatiiniryhmässä kuin niillä, jotka saivat lumetta tutkimuksen aikana.
Nyt AHAssa esiteltiin LIPID-tutkimuksen pitkäaikaisseurannan tulokset. Aikanaan tutkimuksessa vertailtiin pravastatiinia ja lumetta koronaaripotilailla. Yhdentoista vuoden seurannan aikana sekä koronaari- että kokonaiskuolleisuus oli jatkuvasti pienempi alkuperäisessä pravastatiiniryhmässä.
Japanilainen MEGA-tutkimus oli puolestaan mielenkiintoinen sen takia, että siinä valtaosa potilaista oli oireettomia, dyslipidemisiä naisia ja se oli ensimmäinen suuri aasialaisille potilaille tehty statiinitutkimus. Vaikka käytetty statiiniannos (pravastatiini 10-20 mg) oli vaatimaton, sepel- ja aivovaltimotautitapaukset vähenivät 30 %.
Naisten valtimotautiriskiin kiinnitettiin AHAn kongressissa kovasti huomiota ja todettiin naispuolisten riskipotilaiden saavan mm. harvemmin ja tehottomampaa dyslipidemian lääkehoitoa.
Muita tapoja vaikuttaa lipideihin
Diabeetikoille tehdyssä FIELD-tutkimuksessa vertailtiin lumelääkettä ja fenofibraattia, jonka pitäisi olla hyvä lääke diabeetikon pieni HDL-kolesteroli / kohonneet triglyseridit -tyyppiseen dyslipidemiaan. Tulos jäi kuitenkin odotettua vaatimattomammaksi. Myös fibraatin sivuvaikutukset askarruttavat. Tämänkin jälkeen statiinit ovat entistä selvemmin myös diabeetikoiden lipidilääkkeitä, mutta toisaalta fenofibraatti on mahdollista yhdistää statiiniin, jos triglyseridipitoisuus on ongelma. Tulokset julkaistiin saman viikon Lancetissa (www.lancet.com, 19 November).
Statiinien vaikutuskohteen, maksan kolesterolisynteesin, ohella seerumin kolesterolipitoisuutta säätelee kolesterolin imeytyminen ohutsuolesta. Viimemainitun mekanismin on aikanaan todettu olevan merkittävä seerumin kolesterolipitoisuuden säätelijä suomaisilla miehillä. Amerikkalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin kolesterolin imeytymisen olevan tehokkaampaa koronaaripotilailla kuin verrokeilla. Kolesteroliaineenvaihduntaa arvioitiin mittaamalla seerumista kasvisterolipitoisuuksia (heijastavat kolesterolin imeytymistä) ja kolesterolin esiasteita (heijastavat kolesterolisynteesiä). Kolesterolin imeytymisen esto tehokkaallakaan lääkkeellä (etsetimibi) vaikuttaa yksinään vain rajallisesti seerumin kolesterolipitoisuuteen, mutta sen ja statiinin yhdistelmällä meneillään olevat päätetapahtumatutkimukset lienevät AHAn tulevien kongressien aiheita. Myös tehokkaasti HDL-kolesterolipitoisuutta nostavien lääkkeiden kuten ns. CETP-estäjien päätetapahtumatutkimuksia odotetaan jatkossa.
Yksi tutkimuslinja näyttää sen sijaan tulleen tiensä päähän. Ns. ACAT-estäjillä (esim. paktimibi) on pyritty estämään kolesterolin kertymistä sepelvaltimon seinämään. Valtimonsisäisellä kaikututkimuksella arvioituna ei paktimibilla kuitenkaan saatu eroa lumelääkkeeseen verrattuna.
