Luontaistuotteita koskeva lainsääntö kunnossa mutta valvonta onkin jo eri asia

Vaihtoehtohoitojen tapaan luontaistuotemarkkinat on nähty villiksi ja joskus terveydelle vaaralliseksi hoitomarkkinaksi. Lainsäädännöllisesti tilanne on kuitenkin tässä suhteessa korjaantunut. Valvonta onkin sitten eri asia.

Markkinoillamme on 2 000-3 000 erilaista luontaistuotevalmistetta. Vain noin sata kuuluu rohdosvalmisteisiin ja Lääkelaitoksen valvontaan. Niiden laadusta ja valmistuksesta vaaditaan lähes yhtä tarkat selvitykset kuin lääkkeiltä. Marraskuussa voimaan tulleen lääkelain muutoksen mukaan osa rohdosvalmisteista on niin sanottuja perinteisiä kasvirohdosvalmisteita, jotka ovat olleet käytössä yhtäjaksoisesti vähintään 30 vuotta.

Kaikki muut luontaistuotevalmisteet kuuluvat Elintarvikeviraston alaisuuteen. Runsaat kaksi vuotta sitten voimaan tulleen ravintolisäasetuksen mukaan tuotteista on tehtävä ilmoitus elintarvikevirastolle, ja laadunvalvonnasta vastaa edelleen valmistaja. Asetuksen mukaan tällaisissa valmisteissa on oltava maininta "ravintolisä".

- Lain mukaan näistä valmisteista piti tehdä viime kesään mennessä ilmoitus Elintarvikevirastolle ja sille oli toimitettava pakkausselosteet sekä analyysitodistus ravintolisälle ominaisista aineista. Virasto on tähän mennessä saanut vain puolentoista tuhatta ilmoitusta. Aika näyttää, mihin loput yli 500 tuotetta päätyvät; poistuvatko ne markkinoilta vai jäävätkö omaksi villiksi ja valvomattomaksi ryhmäkseen, LL

Anna-Liisa Enkovaara

Luontaistuote ja lääke voi olla paha yhdistelmä

Kesällä Lääkelaitoksen jättänyt Enkovaara ehti valvoa parikymmentä vuotta luontaistuotteita. Hän on pannut ilolla silmälle, että myös arvostetut lääketieteelliset julkaisut ovat tällä vuosikymmenellä selvästi aikaisempaa kiinnostuneempia luontaistuotteista ja niillä tehdyistä tutkimuksista.

Tähän on syytäkin. Joka kolmas suomalainen käyttää luontaistuotteita, ja osalla tuotteista saattaa joskus olla arvaamattomia seurauksia yhdessä lääkityksen kanssa.

Luonnonlääkkeiden haitat voivat ilmaantua välittömästi vaikkapa allergisina reaktioina, joita voi tulla esimerkiksi suositusta, flunssalääkkeenä käytetystä punahattu-uutteesta. Masennukseen käytettävä mäkikuisma ja hengitystiesairauksiin ja vatsavaivoihin tarjottu väinönputki saattavat puolestaan herkistää auringonvalolle.

- Yllättäviä ja yleensä hitaasti ilmeneviä, mutta vakavia haittoja ovat munuais- ja maksavauriot. Maksaa rasittavat ainakin rohtoraunionyrtti, kava ja keltamo. Joillakin rohdoksilla saattaa olla myös karsinogeenistä vaikutusta. Munuaisvaivoille ja syövälle altistaa muun muassa kiinalaisessa lääketieteessä yleisesti käytetty aristolokkianyrtti, Enkovaara sanoo.

Luontaislääkkeellä saattaa olla myös odottamattomia yhteisvaikutuksia normaalin lääkityksen kanssa. Esimerkiksi mäkikuisman tiedetään muuttavan maksassa tapahtuvaa lääkeaineiden aineenvaihduntaa ja vaikuttavan täten muiden lääkkeiden pitoisuuteen ja tehoon. Siksi sen käyttöä muiden lääkeaineiden kanssa ei pidetäkään suotavana.

Verenohennuslääkkeet, kapea-alaiset sydänlääkkeet sekä leikkausten yhteydessä käytettävät nukutuslääkkeet voivat reagoida ristiin luonnonlääkkeiden kanssa. Autoimmuunisairauksista kärsivien ja MS-tautia sairastavien tulisi välttää punahattu-uutetta. Leikkaukseen menevien potilaiden tulisi lopettaa luontaisvalmisteiden käyttö pari viikkoa ennen toimenpidettä.

Elintarvikevirasto jakaa tietoa

Elintarvikevirasto ja kunnalliset viranomaiset ovat melko voimattomia villissä tuotemarkkinoinnissa. Kiellettyjä lääkinnällisiä väitteitä ravintolisäilmoituksissa on enemmän kuin riittämiin.

Elintarvikevirasto on julkaissut opaskirjasen: "Onkohan tämä humpuukia?" Siinä ohjattiin kuluttajia lukemaan pakkausmerkintöjä kriittisesti. Tämä kuluttajaopas on parhaillaan uudistettavana ja se tullaan julkaisemaan viraston nettisivuilla ensi vuoden aikana. Sirpa Norri Anna-Liisa Enkovaara on tyytyväinen siihen, että myös arvostetut lääketieteelliset julkaisut ovat aikaisempaa kiinnostuneempia luontaistuotteista.