Maailman terveydellinen epätasa-arvo syvenee
Kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden välinen kuilu on vaarassa revetä yhä suuremmaksi, kun uusien lääkkeiden patenttisuoja paranee. Pidempi suoja-aika merkitsee paitsi kehittyneempiä ja kalliimpia lääkkeitä, myös halpojen kopioiden markkinoille tulon hidastumista.
Maailman asukkaista 20 prosenttia käyttää 80 prosenttia kaikista lääkkeistä ja terveystarvikkeista. Samaan aikaan kehitysmaiden 40 miljoonasta hiv/aids-potilaasta vain noin 400 000 saa tautiin parhaiten tehoavaa antiretroviraalista lääkitystä.
Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteekseen nostaa lääkitystä saavien määrän kolmeen miljoonaan vuoden 2005 loppuun mennessä.
- Hoidon saatavuus ei ole lähimainkaan tasa-arvoista, mutta hiv/aids-lääkityksen lisääminen ei ole yksinomaan myönteistä kehitysmaille. Lääke ei paranna, vaan pidentää elinikää, mikä merkitsee terveyspalvelujen tarpeen ja kulujen huomattavaa kasvua, sanoo professori Juhana E. Idänpään-Heikkilä.
Idänpään-Heikkilä toimii YK:n alaisen tiedejärjestöjen kansainvälisen neuvoston CIOMS:n pääsihteerinä Genevessä. Neuvoston tehtävänä on edistää kliinisten lääketutkimusten etiikkaa ja parantaa lääketurvallisuutta.
Kopioille voi avautua rinnakkaismarkkinat
Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimus nostaa lääkepatenttien suoja-ajan nykyisestä 10 vuodesta 20 vuoteen. Pidennyksen tarkoitus on antaa pontta lääkekehitykselle ja lisätä tutkimuksen houkuttelevuutta rahoittajien silmissä.
Patenttisuoja voidaan murtaa vain, jos jokin maa julistaa kansanterveydellisen hätätilan hiv/aidsin tai vastaavan epidemian vuoksi.
- Käytännössä näin tuskin tulee tapahtumaan, sillä terveyskriisin julistaminen olisi kuolinisku maan taloudelle ja tyrehdyttäisi turismin täysin, Idänpään-Heikkilä arvioi kesäkuussa pohjoismaisten lääkärilehtien kokouksessa Naantalissa.
WTO:n sopimusta on myöhemmin lievennetty niin, että kopiolääkkeiden maahantuonti sallitaan lisenssillä kehitysmaille, joilla ei ole omaa tuotantoa. Lievennys koskee valtaosaa kehitysmaista.
Joustoon liittyy Idänpään-Heikkilän mukaan omat riskinsä.
- Kopiolääkkeille saattaa syntyä rinnakkaismarkkinat, jolloin alkaa tapahtua takaisintuontia ja myyntiin tulee laatustandardit alittavia tuotteita.
Joka tapauksessa pidempi patenttiaika merkitsee kehitysmaiden tarvitsemien lääkkeiden viipymistä. Uudet, kalliit lääkkeet todennäköisesti käyvät enemmän asukkaiden kukkarolle, koska useimmista kehitysmaista puuttuu kokonaan sairausvakuutusjärjestelmä.
Idänpään-Heikkilä varoittaa otteiden kovenemisesta lääkkeiden markkinoinnissa.
- Innovatiiviset lääkkeet menettävät tuloja geneerisille, minkä vuoksi lääketehtaiden on panostettava voimallisemmin markkinointiin. Lääketieteellisiltä julkaisuilta vaaditaan tulevaisuudessa yhä suurempaa valppautta ja kriittisyyttä, kun ne julkaisevat tutkimusraportteja.
