Ajan­kohtai­sta

Maratoonari voi vaieta vaivan syyn

Maraton on kaiken kansan urheilulajeista se, jossa hengen lujuus voi ylittää lihan ja luustonkin rajat. Vaikka SPR tarkistaa Helsinki City -maratonin jälkeen jokaisen apua hakeneen juoksijan kotiinlähtökuntoon, voivat vaivat johtaa terveyskeskukseen vielä viikkojenkin päästä. Joka vuosi maratonmatkaa juoksee noin 10 000 suomalaista. Kaikki 3–5 tuntia yhtäjaksoisesti juosseet eivät suinkaan näytä juoksijoilta, vaan joukkoon mahtuu kaveriporukoiden ja vedonlyönnin innostamina sohvasta nousseita. Tukholman maratonilta saatuja vammoja hoidetaan parasta aikaa terveyskeskuksissa. Helsinki City Maraton juostaan elokuun alussa. Pienempiä maratoneja järjestetään kesän aikana miltei joka viikonloppu. Vielä viikkojen kuluttua suorituksesta saatetaan terveyskeskukseen kinkata revähdysten, venähdysten ja komeiden hiertymien kanssa.

Tuliko jano?

Nopeammin hoitoon saapuvat ylirasittuneet, jotka voivat tarvita nesteytystä lihaskramppeihin tai sydämen toimintahäiriöihin.

– Jos nestetankkaus epäonnistuu, vaivat voivat olla niin kirjavat, että lääkärin on vaikea yhdistää niitä mihinkään, ellei potilas kerro pitkästä urheilusuoristuksestaan, varoittaa parin vuosikymmenen ajan erilaisten tapahtumien ensiapua koordinoinut Riitta Bäckman SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piiristä. Jos potilaalle on tullut urheillessa jano, nesteytys on mennyt pieleen ja suolatasapaino tarvitsee korjausta.

– Huimaus ja huono olo voivat olla maratonin jälkitiloja. Vatsalihasten krampin jälkeen oksentelua voi jatkua muutamia päiviä.

– Ellei potilas ole varma vammoistaan, SPR:llä on arkistossa hänen potilasasiakirjansa, jos SPR on lähettänyt hänet jatkohoitoon. Asiakkaalle annetaan mukaan myös saate/tarkkailulomake, johon peruselintoiminnot on kirjattu.

Flunssan jälkeen kuukausi juoksematta

– Pahimmillaan 6 000:sta juoksijasta 600 on tarvinnut ensiapu maratonin jälkeen. Heistä 120 sai nesteytystä, kun lämpö kipusi 27 asteeseen, Bäckman muistaa. Jos sää on tuulinen ja kylmä, revähdysvammat ja hypotermia vaivaavat.

Suomessa maratonilla ei ole tiettävästi kuollut ketään, mutta 42-asteisessa hypertermiassa on käynyt yksi juoksija. Väsyneet lihakset eivät jaksaneet suojata juoksijaa, joka kaatuessaan sai reisuluun murtuman.

Hengenvaarallisimmat juoksuvammat syntyvät, kun kuntoilija lähtee suoritukseen puolikuntoisena. – Flunssan, angiinan tai sinuiitin jälkeen pitää olla juoksematta ainakin kaksi tervettä viikkoa. Kun sen jälkeen aloittaa harjoittelun rauhallisesti, voi flunssasta olla jo kuukausi ennen kuin on turvallista lähteä maratonille. Himokuntoilijoita kuukauden varoajasta pitää muistuttaa toistuvasti.

Harva juoksija selviää reilusta 42 kilometristä ilman naarmuja. – Miehet saavat ikäviä hiertymiä urheilupaidoista nänneihin ja nännipihaan. Nännit voivat tulehtua. Tulehdus uhkaa myös varpaankynsiä, joita irtoaa juoksijoilta maratonilla ja sen jälkeen. Pahimmillaan hiertymät voivat olla jalkapöydän tai reisien sisäpintojen kokoisia, SPR:n valmiustoiminnan koordinaattori Riitta Bäckman kertoo. Kainalotkin juostessa hiertyvät.

Bäckman kehottaa lääkäriä, joka on tekemisissä aloittelevan maratoonarin kanssa, korostamaan kenkien merkitystä. – Kenkien huono vaimennus voi aiheuttaa jalkoihin rasitusvammat niin, että ensimmäinen juoksu jää ainoaksi. Joka kengissä säästää, se lyhyesti juoksee, Riitta Bäckman toteaa.

Riitta Eskola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030