Mielenterveys tarvitsee oman Pohjois-Karjala -projektinsa
Mielenterveyskysymykset tarvitsevat oman Pohjois-Karjala-projektinsa, katsoo työnjakoa ja työrasitusta mielenterveyspalveluissa selvittänyt työryhmä. Työrasituksen ja työnjakoon liittyvien kysymysten taustalla vaikuttaa väestön psyykkinen pahoinvointi, jota aiheuttaa viime vuosien yhteiskunnallinen murrosvaihe ja jota ei voi ratkoa pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon voimin, työryhmä arvioi. Työryhmä peräänkuuluttaakin sekä laajaa kansallista hanketta mielenterveyden edistämiseksi että yhteiskuntapoliittista keskustelua väestön pahoinvoinnin syistä.
Pahoinvointi aiheuttaa myös yhä enemmän sellaista mielenterveyspalvelujen kysyntää, johon vastaamiseen nykyisen järjestelmän osaaminen ei riitä. Nämä asiakkaat hakevat apua sosiaali- ja terveydenhuollosta, koska tarkoituksenmukaisia palveluja tai muuta kuulijaa ei ole. Tilanne kuitenkin uuvuttaa henkilöstöä.
Yhteistyömalli aikuistenkin palveluihin
Lama, valtionosuuslainsäädännön uudistus ja mielenterveyspalveluihin vaikuttanut erikoissairaanhoitolain muutos näkyvät mielenterveyspalveluissa mm. psykiatripulana, kasvaneena työrasituksena ja alan vetovoimaisuuden hiipumisena.
Palvelut ovat myös hajautuneet eri tuottajille, joiden yhteistoiminnassa on runsaasti toivomisen varaa. Palvelujen kokonaisuudesta ei ole vastuussa kukaan.
Työryhmä ehdottaakin kaikkiin mielenterveyspalveluihin samanlaista yhteistyömallia, joka nykyään on jo käytössä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. Mallissa yhteistyöstä ja sen toteuttamisesta sovitaan sairaanhoitopiireittäin.
Mielenterveystyössä olisi työryhmän mielestä myös kokeiltava uusia toimintatapoja, kuten kynnyksettömiä vastaanottoja. Samoin voitaisiin työryhmän puheenjohtajan, lääkintöneuvos Sakari Lankisen mielestä miettiä, miten esimerkiksi väestövastuu sopisi mielenterveyspalveluihin.
Koska mielenterveyshäiriöt ovat niin yleisiä, olisi mielenterveyskysymyksiin kiinnitettävä enemmän huomiota jo lääkärien peruskoulutuksessa. Myös yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoistumiskoulutukseen pitäisi työryhmän mielestä sisällyttää 3-6 kuukauden opiskelu käytännön mielenterveyspalveluissa.
Työryhmä on huolissaan siitä, että työskentelystä mielenterveyspalveluissa annetaan julkisuudessa usein kielteinen kuva, joka jättää varjoonsa työn myönteiset puolet. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi olisi myös alan imagoon yritettävä vaikuttaa. Työn houkuttelevuutta olisi lisättävä myös parantamalla alan palkkaustasoa.
