Mielenterveyskuntoutujat keräävät kokemuksia psykiatrisesta hoidosta
Suomen ensimmäiset kuntoutujatutkijat keräävät parhaillaan psykiatrisesta osastohoidosta kotiutuneiden potilaiden kokemuksia hoidosta ja kuntoutuksesta. Mielenterveyden keskusliiton hankkeessa on tarkoitus arvioida psykiatrista hoitoa ja kehittää sitä, vertaistukea unohtamatta.
Mielenterveyden keskusliitto on kouluttanut mielenterveyskuntoutujia arvioimaan psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen toimivuutta. Kaksi kuukautta kestäneen kurssin ensimmäiset kuntoutujatutkijat valmistuivat kesällä Imatralta.
- 13 kuntoutujatutkijaa on koulutettu haastattelemaan psykiatrisesta osastohoidosta kotiutuneita heidän kokemuksistaan. Eri puolilta Suomea kertyviä tutkimustuloksia käytetään psykiatrisen hoidon arviointiin ja kehittämiseen, kertoo tutkimuspäällikkö Markku Salo Mielenterveyden keskusliitosta.
Malli vertaistutkimukseen on haettu Italiasta ja Britanniasta. Kun mielenterveyskuntoutuja haastattelee toista kuntoutujaa, hyötyvät tilanteesta molemmat.
- Kanssatutkijuus on haastattelijalle yhdenlainen kuntoutumisen väline, haastateltava puolestaan kokee itsensä tasavertaiseksi haastattelijan kanssa ja kokemustensa tulevan kuulluksi. Perinteinen ammattitutkija ei välttämättä tee sellaisia kysymyksiä kuin "kuunnellaanko osaston potilaita" tai "minkälaista hoitoa potilaat saavat", Salo selventää.
Toimintakyky esiin oireiden takaa
Tutkimusprofessori, psykiatri
Kristian Wahlbeck
Stakesista pitää Mielenterveyden keskusliiton Suomeen tuomaa vertaistutkijuutta erinomaisena ideana. Psykiatrisessa tutkimuksessa, kuten erilaisissa mielenterveysseurantakyselyissä, on hänen mielestään ollut näkökulmaongelma.- On keskitytty oireisiin, kun potilaalle tärkeämmät kysymykset toimintakyvystä tai elämänlaadusta ovat usein jääneet mittaamatta, Wahlbeck huomauttaa.
Vertaistuki on mielenterveysongelmaisille kullan kallista. Riippumatta siitä, puhutaanko masennuksesta, päihdehäiriöistä tai psykooseista, vertaistuki auttaa potilasta hyväksymään sairautensa ja pääsemään kuntoutumisen alkuun.
- Ihmiset ovat oman elämänsä asiantuntijoita, eikä mielenterveyskuntoutujaa saisi asettaa tahdottoman objektin asemaan. Jos haluamme viedä psykiatrista osastohoitoa ja laitos- sekä avokuntoutusta potilaslähtöisempään suuntaan, pitää kuntoutujia kuulla, Markku Salo sanoo.
Kotikuntoutusta tarvitaan lisää
Wahlbeckin mukaan mielenterveyskuntoutus on Suomessa kansainvälisellä mittapuulla melko hyvällä tolalla. Pahimmat puutteet löytyvät osallistuvasta päivätoiminnasta. Sitä on liian vähän.
- Avokuntoutusta ei ole valtakunnallisesti organisoitu. Tarvittaisiin enemmän kotikuntoutusta, kuten arkipäivän askareiden ja asioiden hoidon opettelua, päiväryhmiä ja kuntoutuspisteitä sekä runsaammin psykoedukaatiota.
Wahlbeckin kanssa samoilla linjoilla on HUS:n psykiatrian tulosalueen ylilääkäri
Sami Pirkola
, joka peräänkuuluttaa muun muassa perusteellisia kuntoutussuunnitelmia osastohoidosta kotiutuville sekä yksityisten asumispalvelujen nykyistä tarkempaa valvontaa.- Asumispalvelujen laatua ei ole pystytty valvomaan. Hoitoresurssien niuketessa hoito-ote voi heikentyä ja potilaat tipahtavat seurannasta, Pirkola muistuttaa.
Kuntoutujatutkija: Hienoa olla mukana
- Onhan se intiimi tilanne. Keskustelemme sairastumisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta, käymme läpi asumisolosuhteita ja vertaamme kokemaamme. Joskus mennään läpi koko kysymyslomake, toisinaan poiketaan asiasta kolmanteen. Puhutaan sellaisesta, mikä tukee kuntoutujan selviytymistä, kuntoutujatutkija
Juha Tuominen
Imatralta kertoo.Tuominen, kuten muutkin kuntoutujatutkijat, ovat haastatteluistaan vaitiolovelvollisia. Vastaukset raportoidaan luottamuksellisina Mielenterveyden keskusliittoon.
Tuominen on ollut sairautensa vuoksi reilut kaksi vuotta eläkkeellä. Nyt hänen vointinsa on niin hyvä, että hän harkitsee paluuta töihin tai opintoihin.
