Löylynheiton MM-kisojen osanottajilta vaadittiin etukäteen lääkärintodistus. Myös ulkomaisille maratoneille tai muihin fyysisesti hyvin rasittaviin tapahtumiin osallistuvat saattavat joutua toimittamaan järjestäjille todistuksen terveydentilastaan. Voiko lääkäri joutua vastuuseen, jos terveeksi todettu saa kilpailussa sairauskohtauksen? Entä jos osallistuja kuolee, niin kuin Heinolassa kävi?

- Pitäisi riittää, että lääkäri on tehnyt työnsä huolellisesti, kokeneen ammattihenkilön tavoin, sanoo juristi ja HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.

Lääkäriliiton edunvalvontajohtaja

Markku Kojo

arvioi, että kilpailujen järjestäjät pyrkivät lääkärintodistuksia pyytämällä korostamaan osallistujien omaa vastuuta terveydestään.

- Viime kädessä kilpailun järjestäjä on kuitenkin vastuussa kilpailun turvallisuudesta, hän arvioi.

- Minusta ainakaan suomalaiseen oikeusjärjestelmään ei oikein sovi ajatus, että osallistuja vapauttaisi järjestäjän kokonaan vastuusta ilmoittamalla, että osallistuminen tapahtuu omalla vastuulla.

Eri lajeissa erilaiset vaatimukset

Lääkärintodistuksia vaaditaan monissa fyysisesti rasittavissa harrastuksissa, vaikkapa sukeltamisessa ja ilmailussa.

- Lääkärintodistusta varten tehtävät tutkimukset riippuvat tietenkin lajista, Lehtonen arvioi.

Ainakin sukeltajilla on valmiit yhteiset kriteerit siitä, mitä lajin harrastajan kunnolta vaaditaan. Lehtonen kertoo, että jos valmiita kriteerejä ei ole, lääkärin täytyy käyttää omaa harkintakykyään.

- Itse ottaisin extreme-lajiin osallistuvalta ainakin thoraxin ja EKG:n. Perussääntö on toki, että ensin tehdään hyvä perustutkimus ja jos siinä ilmenee poikkeavaa, tutkitaan tarkemmin.

Sekä Kojo että Lehtonen korostavat, että lääkärin tulee kirjoittaa lääkärintodistus oman asiantuntemuksensa ja potilaasta tekemiensä havaintojen perusteella. Lääkäri vastaa siitä, että tekee työnsä huolellisesti.