Miten lääkäri luovii 
sosiaalisessa mediassa?

Mikko Lehtovirta twiittaa aktiivisesti tiedeuutisia, Otto Helve vastaa Facebookissa lastensairauksiin liittyviin kysymyksiin. Heidän mielestään julkisen terveydenhuollon olisi syytä liittyä someen pian.

http://www.laakarilehti.fi/pics/ml.jpg

Yksityislääkäri Mikko Lehtovirta näkisi mielellään sosiaalisessa mediassa nykyistä enemmän kollegoitaan.

Hän käyttää aktiivisesti sosiaalista mediaa päivittämällä Twitter-tiliään ­tiedeuutisilla, kertomalla kuulumisia Facebookissa ja jakamalla kuvia Pinterestissä. Lehtovirta on kuulunut myös FiMnetin keskustelijoihin alusta alkaen.

– En piilottele ammattiani, mutta en sitä erityisesti korostakaan, hän kertoo.

Lehtovirran mielestä lääkäreiden kannattaa huolehtia osaltaan verkossa liikkuvan tiedon oikeellisuudesta. Lähestymistavan on oltava sama kuin vastaanotolla, ihmistä kunnioittava.

– Ohjenuorana on tutkimuksen validiteetti, ihmisten kunnioitus ja lääkärin etiikka. Lääkärikunnan on mielestäni parempi olla mukana jo varhaisessa vaiheessa kuin jäädä ulkopuolelle. Verkossa liikkuvan tiedon tuottaa muuten joku muu.

Lehtovirran mielestä ei kannata pelätä, että so­siaalisessa mediassa aktiivisesti toimiva lääkäri päätyisi hoitamaan ­potilaita etätyönä. Rajat ovat selvät.

– Olen saanut potilailta viestejä vain harvoin. Jos asia koskee hoitoa, niin ­ohjaan ajanvaraukseen tai muuhun yhtey­denottoon. Muihin kysymyksiin yritän vastata parhaani mukaan.

Lääkärin etiikka apuna

Sosiaalinen media rikkoo hierarkioita ja luo uudenlaisia verkostoja, joissa tieto voi levitä nopeasti maailmanlaajuisesti. Parhaimmillaan yhteisö voi oikaista tietoja ja osoittaa päättelyn virheet.

– Muutama vuosi sitten magneettirannekkeen väitettiin poistavan kipuja. Tuotteen valmistava yritys joutui pois­­tamaan käyttämänsä pseudotieteelliset väitteet, kun ne osoitettiin perät­tömiksi, hän kertoo esimerkkinä.

Lehtovirta on saanut sosiaalisesta mediasta uudenlaisia kontakteja ja ystäviä. Verkko mahdollistaa kätevästi ulkomaisten lehtien ja tiedejulkaisujen seuraamisen. Ajankohtaisiin uutistapahtumiin Higgsin bosonin julkistuksesta ­aina Libyan Tripolin vapautukseen saa uuden näkökulman seuraamalla reaaliaikaisesti asiantuntijoiden tai paikallisten asukkaiden kirjoituksia.

– Aina oppii uutta ja ­välillä tulee tehtyä pieniä virheitäkin, mutta lääkärin eettiset ohjeet ja liiton säännöt auttavat toimimaan oikein.

Lehtovirta näkee sosiaalisessa me­diassa käyttämättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi terveysvalistuksessa ja ennal­taehkäisevässä terveydenhuol­lossa.

– Pelillisyyden ja suurten tekstimassojen seulonnan hyödyntäminen voi tarjota uusia mahdollisuuksia.

Räätälöity tieto kiinnostaa

LT, määräaikainen kliininen opettaja Otto Helve uskoo myös sosiaalisen median mahdollisuuksiin keinona jakaa lääketieteellistä tietoa laajalle joukolle kiinnostuneita. Riippumattomia tiedon tuottajia kaivattaisiin kipeästi.

– On näyttöä siitä, että ihmiset hakeutuvat nimen­omaan sosiaalisen median pariin etsiessään terveystietoa. Kun riippumattomia tiedonlähteitä ei toistaiseksi juuri ole, päätyvät he usein kaupallisille sivuille, hän sanoo.

– Julkinen terveydenhuolto on ollut hidas levittämään tietoa sosiaalisessa mediassa, minkä vuoksi se on osin saanut huonon leiman. Staattiset verkko­sivut eivät myöskään vastaa ihmisten tarpeisiin yhtä hyvin kuin personoitu sosiaalinen media.

Lääkäritutkijoille sosiaalinen media voi tarjota työkaluja vuorovaikutukseen suljetuissa ryhmissä, mahdollisuuden jalostaa tietoa ja seurata tekeillä olevia julkaisuja.

Facebook 
täydentää neuvolaa

Helve vastaa itse virkansa ohella arkipäivisin tunnin ajan pikkulasten vanhempien kysymyksiin Facebookissa. Lääkeyhtiö Leiras Takedan Kysy lastenlääkäriltä -palvelun kysymykset koskevat useimmin lasten infektiotauteja.

– Katson, että vanhemmat perustelevat itselleen, minkä verran he haluavat julkisesti kertoa lapsestaan. Vastaukset ovat tietenkin hyvin yleisluontoisia, sillä lapsen taustatiedot ja vointi eivät ole ­tiedossa. Osassa vastauksista kehotan menemään lääkäriin, jos oireet eivät helpotu.

Viime vuonna palvelulla oli syyskuun alkuun mennessä 300 000 lukijaa. Lääkärin antamia vastauksia seuraa paljon ihmisiä, jotka eivät itse osallistu keskusteluun.

Helven mukaan samankaltaiselle palvelulle voisi olla tarvetta myös julkisessa terveydenhuollossa.

– Koen, että tästä on hyötyä laajalle joukolle ihmisiä. Näihin kysymyksiin olisi saatavissa vastaukset neuvolasta, mutta aliresurssien takia neuvoja ei saa juuri silloin, kun on tarve.

Matkakuulumisia 
maailmalta

Lääkäri voi olla sosiaalisessa mediassa myös pelkästään yksityishenkilönä. LT, gynekologi Merja Metsä-Heikkilä ­kirjoittaa blogia matkoiltaan. Viimeksi blogia päivitettiin Namibiasta.

Innostus sai alkunsa, kun Metsä-Heikkilä valmisteli vaellusmatkaa ­Espanjan Santiago de Compostelaan. Blogimaailma oli apuna myös matkan suunnittelussa.

– Blogeista saa esimerkiksi vaellusmatkoista paljon sellaista tietoa, mitä ei mistään muualta löydy, hän sanoo.

Hän esiintyy blogissaan etunimellään ja kuvallaan. Blogi on tarkoitettu erityisesti sukulaisille ja tuttaville kuulumisten ja tunnelmien välittäjäksi, mutta se on kaikkien luettavissa.

– Kirjoittaminen kiehtoo minua ja ­pyrin miettimään kirjoitukset mini­kolumneiksi, joissa on jokin teema. ­Nykyään verkkoyhteydet ovat monin paikoin niin hyvät, että matkalta voi kirjoittaa nopeasti tekstiä vaikka joka ilta.

Hän on myös aktiivinen Facebookin käyttäjä, mutta pitää mielellään ammatti- ja vapaa-ajan roolit erossa toisistaan.

– En halua joutua miettimään vastuu- tai muita kysymyksiä. Verkkokeskusteluilla on niin huono maine, että pysyn mieluummin poissa.

Ohjeet muistutuksena

Lääkäriliitto julkaisi loppuvuodesta ­lääkäreitä sitovat sosiaalisen median ­ohjeet.

– Jokaisen jäsenen tulee ymmärtää, että hän ei ole sosiaalisessa mediassa liikkuessaan Matti Meikäläinen, vaan edustaa lukijoiden mielestä aina myös lääkäriprofessiota, liiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoo.

Liiton tietoon on kantautunut vain ­pari tapausta epäsopivasta käytöksestä, mitä pidetään lääkäreiden määrään nähden varsin vähäisenä. Yhdessä opiskelija oli kertonut suljetussa ryhmässä kesätyökokemuksistaan tavalla, jota ei voi pitää sopivana.

– Hän ei ollut ymmärtänyt, ettei verkkoon kirjoitettu tieto jää välttämättä ­salaiseksi. Ihmiset kirjoittavat asioita hetken mielijohteesta, mutta esimerkiksi mielipidekirjoitusta luettaisiin tarkasti moneen kertaan, Pälve muistuttaa.

– Aiemmin potilastapauksia on puntaroitu hyvin suljetussa piirissä. Puhuminen kollegojen kesken on hyvää paineiden purkamista ja voi toimia myös koulutuksena tai epämuodollisena konsultointina, mutta se ei kuulu julkiselle taululle.

Potilaan Lääkärilehti leviää Facebookissa

Lääkärilehden suurelle yleisölle tarkoitettu kanava Potilaan Lääkärilehti elää pelkästään internetissä ja kerää suuren osan ­lukijoistaan sosiaalisesta mediasta, Facebookista.

– Sosiaalisen median merkitys markki­noinnissa on yllättänyt, se on tuonut valtavasti lukijoita, Potilaan Lääkärilehden päätoimittaja Esa Ilmolahti kertoo.

Lokakuussa aloittaneella julkaisulla on nyt yli 8 000 tykkääjää ­Facebookissa ja sen juttuja lukee 10 000 lukijaa viikossa.

Tähän mennessä luetuin uutinen kertoi THL:n tarkennetuista rokotus­ohjeista. Myös Lääkärin ääni -palstalla julkaistu LL Maria Helisteen kirjoitus kuolevan kuljettamisesta keräsi valtavan määrän lukijoita.

– Yleensäkin lapsiin, raskauksiin, rokotuksiin ja infektiotauteihin liittyvät aiheet kiinnostavat. Lukijoistamme valtaosa on naisia, Ilmolahti kertoo.

Uutisista käydään myös vilkasta keskustelua Facebook-sivuilla.

– Potilaan kertomukseen pohjautuvissa jutuissa keskustelu toimii myös vertaistukena. Pääosa keskustelusta on asiallista ja vain ­muutamia viestejä on jouduttu poistamaan.

Verkkojulkaisussa julkaistaan valikoiden Lääkärilehden aineistoa. ­Julkaisun tarkoituksena on jakaa luotettavaa tietoa terveydestä ja herätellä myös terveyspoliittista keskustelua.

– Julkaistavien aiheiden valinnassa on oltava erityisen tarkka. ­Keskustelusta on käynyt ilmi, että esimerkiksi vaikeasti sairaat ihmiset tulkitsevat juttuja helposti omasta sairaudestaan käsin eri tavalla kuin muut, Ilmolahti kertoo.

Maria van der Meer
Kuva: Mikko Käkelä