MRSA:n torjunta entistä vaativampaa Uudet torjuntaohjeet ulottuvat myös pitkäaikaislaitoksiin

MRSA:n torjuntatyö on Suomessa laajennettu koskemaan koko terveydenhuoltoa ja myös sosiaalitoimen alaisia ja yksityisiä palvelulaitoksia ja vanhainkoteja. Asiantuntijatyöryhmän uudistama suositus MRSA:n torjunnasta (www.ktl.fi) on perusperiaatteiltaan aiemman suuntainen, mutta ohjeita on konkretisoitu. Päälinjat ovat hyvä käsihygienia ja tavanomaiset varotoimet hoitotilanteissa, MRSA-potilaiden kosketuseristys ja kohortointi ja altistuneiden seulonta.

- Lähtökohtana on edelleen aktiivinen torjuntapolitiikka, toteaa työryhmän puheenjohtaja ylilääkäri Jaana Vuopio-Varkila Kansanterveyslaitokselta.

Vuodenvaihteessa voimaan tullut tartuntatautilain muutos määritteli resistenttien bakteerien ja sairaalainfektioiden seurannan sairaanhoitopiirien vastuulle.

- Toivomme, että näiden ohjeiden avulla osataan konsultoida paremmin sairaanhoitopiirien osaajia, sanoo Vuopio-Varkila.

MRSA yleistynyt pitkäaikaislaitoksissa

Suomessakin on alkanut esiintyä yhä enemmän MRSA-tapauksia myös pitkäaikaishoitolaitoksissa. Etenkin krooniset haavat ja virtsakatetrit lisäävät bakteerikolonisaation riskiä. Koska potilaita joudutaan siirtämään välillä sairaalahoitoon, vaarana on bakteerin leviäminen sairaalapotilaisiin.

Uudessa suosituksessa todetaan, että MRSA:n torjunta pitkäaikaislaitoksissa tulee halvemmaksi kuin epidemian hallinta sairaalassa. Henkilökunnan koulutus, tarkka hygienia ja nopeat torjuntatoimet yhdenkin tartunnan ilmetessä ovat ensisijaisia. Varsinkin eristyksen toteuttaminen voi olla hankala asia, koska kyseessä on potilaan koti.

- Työryhmä ei anna eksakteja ohjeita, vaan aina on mietittävä tapauskohtaisesti, miten potilas saa mahdollisimman hyvää hoivaa ja hoitoa olematta vaaraksi ympäristölle, sanoo Jaana Vuopio-Varkila.

MRSA:n kantajan muuttaessa laitoshoitoon, on tärkeää miettiä etukäteen, miten tartuntavaara saadaan mahdollisimman pieneksi. Yhden hengen huoneessa asuessa riski on pienin. Asianmukaiset tilat alkavat olla olennainen kysymys laajemminkin.

- Kaikissa terveydenhuollon laitosten saneerauksissa ja rakennustoimissa kannattaisi ottaa huomioon, että epidemioita esiintyy vastakin, huomauttaa Vuopio-Varkila.

Tapausmäärät kasvussa kolmatta vuotta

MRSA-tapauksia on Suomessa ollut kaikissa sairaanhoitopiireissä, ja tapausmäärät ovat nyt kolmatta vuotta selvässä kasvussa. Suurempia epidemioita on tällä hetkellä meneillään Pirkanmaalla ja HUS-piirissä.

Myös vakavien, veriviljelyssä todettujen MRSA-bakteremioiden määrä on tänä vuonna kasvanut; tapauksia on kertynyt tähän mennessä 17. MRSA-kantojen osuus Staphylococcus aureus -sepsiksistä on pitkään ollut alle prosentin luokkaa, mutta tänä vuonna osuus kivunnee ainakin 3 %:iin.

Ylilääkäri Jaana Vuopio-Varkila muistuttaa, että se on silti vielä pieni luku - Britanniassa ja monissa Etelä-Euroopan maissa osuus on 50 %:n luokkaa.

HUS:n epidemiassa tuhansia altistuneita

HUS:ssa on tämän vuoden puolella todettu 230 uutta MRSA-tapausta, heinäkuussa uusia tapauksia oli 80. Ylilääkäri Ville Valtosen mukaan kaikkia MRSA-positiivisia potilaita ei pystytty kesällä eristämään, kun Auroran sairaalan osaston kesäsulku vähensi eristyspaikkoja.

Kaikkiaan epidemiassa MRSA:lle altistuneita arvioidaan olevan jo yli 5 000. Altistuneiden määrää on suurentanut vilkas potilasliikenne sairaaloiden välillä: kantaja on voinut olla useassa hoitopaikassa ennen kuin bakteeri on todettu. Sekä MRSA-positiiviset että altistuneet voidaan nykyään rekisteröidä sairaanhoitopiirin tietojärjestelmään.

- Seulontoihin pyritään, mutta näin suurta altistuneiden määrää on mahdotonta jäljittää. Heidät seulotaan silloin, kun he jostain syystä tulevat sairaalahoitoon, sanoo Ville Valtonen.

Valtaosa tapauksista onkin tänä vuonna löytynyt kliinisten näytteiden eikä seulonnan perusteella.

- Yli puolet tapauksista on ollut kliinisiä infektioita. Tavallisimmin bakteeri on todettu, kun leikkaushaava tai krooninen säärihaava on infektoitunut, sanoo Valtonen.

Eriytettyjä hoitolinjoja tarvitaan

Epidemian hävittäminen on edelleen HUS:ssa tavoitteena. Valtosen mukaan tämä edellyttää lisäresursseja, mutta myös rakenteellisia muutoksia.

Auroran sairaalan eristyspaikat saadaan kesäsulun jälkeen käyttöön ensi viikolla. Silloin pystytään eristämään MRSA-positiiviset potilaat, mutta ei altistuneita. MRSA:n kantajien ja altistuneiden hoidon keskittäminen tietyille osastoille ja erillisten leikkauslinjojen järjestäminen infektoituneille ja puhtaille potilaille ovat pitemmän aikavälin toimenpiteitä; monessa muussa maassa eriyttäminen on ollut arkipäivää jo pitkään. Pelkona on kuitenkin, että MRSA-ongelma on nyt tullut jäädäkseen.

- Näin suurta epidemiaa ei ole missään saatu hallintaan, mutta tietysti me yritämme olla ensimmäinen maailmassa, sanoo Ville Valtonen.