Ajan­kohtai­sta

Munanjohdinsyöpä lisääntyy Suomessa

Määrä on viisinkertaistunut 40 vuodessa. Tutkimuksen mukaan synnyttäminen suojaa taudilta.

Munanjohdinsyöpien esiintyvyys on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmeninä. Synnyttäminen näyttää suojaavan tältä syöpämuodolta, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.

LL Annika Riskan tutkimuksen mukaan munanjohdinsyövän esiintyvyys on lähes viisinkertaistunut vuodesta 1953 vuoteen 1997, jolloin ilmaantuvuus oli 5,4 tapausta miljoonaa naista kohden. Vuonna 2005 munanjohdinsyöpiä diagnosoitiin 30.

Ilmaantuvuus on korkein kaupungeissa, mutta lisääntyi tarkastelujakson aikana eniten maaseudulla. Ylemmissä sosiaaliluokissa munanjohdinsyöpää esiintyi 1,8-kertaisesti alempiin sosiaaliluokkiin verrattuna.

Tietyissä ammattiryhmissä, kuten akateemisissa sekä hallintoammateissa, ilmaantuvuus oli myös keskimääräistä korkeampi.

Mitä useampia synnytyksiä, sen parempi suoja

Munanjohdinsyövän syistä ja epidemiologista ei ole kovin paljon tietoa, sillä sairautta on sen harvinaisuuden takia tutkittu verraten vähän.

Riskan tutkimuksen mukaan synnyttäminen näyttää suojaavan munanjohdinsyövältä, ja suojavaikutus kasvaa synnytysten määrän lisääntyessä. Myöhäisempi ensisynnytysikä lisäsi myös suojavaikutusta.

Kohdunpoisto ei suojannut syövältä. Univariaatti-analyysissä sterilisaatiolla näytti olevan suojavaikutusta, mutta monimuuttuja-analyysin mukaan vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Sairastetut Chlamydia trachomatis- tai HPV-infektiot eivät lisänneet riskiä sairastua munanjohdinsyöpään. Kohonnut kasvainmerkkiaine hCGß:n pitoisuus seerumissa kertoi sairauden huonosta ennusteesta.

Monikansallisessa syöpärekisteritutkimuksessa tarkasteltiin 2 084 potilasta, jotka olivat sairastuneet munanjohdinsyöpään aikavälillä 1943–2000. Potilailla todettiin hoidon jälkeisiä uusia syöpiä 36 prosenttia enemmän kuin keskimääräisten sairastumislukujen perusteella oli odotettavissa. Non-lymfoidisen leukemian, keuhkosyövän ja rakkosyövän sekä paksu- ja peräsuolisyövän ja rintasyövän riski oli kohonnut.

– Tämä saattaa kertoa aiempien hoitojen vaikutuksista, mutta myös syövän taustalla olevista yhteisistä geneettisistä, hormonaalisista, immunologisista tai ympäristötekijöistä, Riska arvioi.

Väitöskirja "Primary Fallopian tube carcinoma:occurrence, risk and prognostic factors" tarkastetaan 13.4.

Miia Soininen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030