Munasarjakasvaimen verisuonitus ennustaa kuolleisuutta

Tutkimuksessa löytyi uusia kasvaimen biologisia tekijöitä, jotka auttavat munasarjasyöpäpotilaiden ennusteen arviointia.

Munsasarjakasvaimen verisuonituksen suurempi määrä ennustaa itsenäisesti potilaiden suurempaa syöpäkuolleisuutta. Näin kertoo väitöstutkimus, jossa etsittiin uusia kasvaimen biologisia tekijöitä munasarjasyöpäpotilaiden ennusteen parempaa arviointia varten.

Tutkimuksen mukaan levinneissä kasvaimissa esiintyi runsaammin versikaania kasvainta ympäröivässä stroomassa, mutta vähemmän beeta-kateniinia syöpäsolujen solukalvoilla kuin paikallisissa kasvaimissa. E-kadheriinin ja beeta-kateniinin esiintyminen solukalvolla vähentyi huonosti erilaistuneissa kasvaimissa, ja beeta-kateniinin esiintymistä syöpäsolujen tumissa todettiin erityisesti paikallisissa ja endometrioideissa kasvaimissa.

Versikaanin, E-kadheriinin, beeta- ja gamma-kateniinien sekä iNOSin esiintymisellä oli yhteys potilaiden ennusteeseen, mutta mikään näistä ei tullut esille itsenäisenä ennustetekijänä.

– Tulevaisuudessa biologisten tekijöiden määrittäminen voi mahdollistaa tarkempien, yksilöllisten tautiennusteiden ja hoitosuunnitelmien laatimisen, tutkimuksessa todetaan.

Tutkimuksessa oli mukana 310 epiteliaalista munasarjasyöpäpotilasta, jotka oli diagnosoitu ja hoidettu Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 1976–1992. Seuranta jatkui vuoteen 2004.

Munasarjasyöpä on Suomessa naisten viidenneksi yleisin syöpä. Se aiheuttaa eniten kuolemia gynekologisista syövistä. Suurin osa tapauksista diagnosoidaan vasta, kun tauti on jo levinnyt munasarjojen ulkopuolelle. Tämän takia potilailla on huono ennuste.

LL Kirsi Suhosen patologian alaan kuuluva väitöstutkimus ”Prognostic Role of Cell Adhesion Factors and Angiogenesis in Epithelial Ovarian Cancer” tarkastetaan Kuopion yliopistossa 31.8.

Miia Soininen