Neurokirurgiaa opiskellaan mestarikurssilla
Neurokirurgia kehittyy nopeasti ja yhä useampi potilas voidaan hoitaa leikkauksella turvallisesti. Leikkaustekniikkaa ei kuitenkaan opita yksin kirjoista. Tilaisuus seurata useita aivoaneurysma ja -kasvainleikkauksia päivässä houkutteli Helsinkiin kesällä yli 30 neurokirurgia eri Euroopan maista.
Töölön sairaalan neurokirurgian osastolla käy vuosittain yli sata ulkomaista kirurgia seuraamassa leikkauksia. Vuoden päätapahtuma on kuitenkin demonstraatiokurssi, jonka aikana vierailijoilla on mahdollisuus seurata useita erityyppisiä leikkauksia.
- Ajatus kurssin järjestämisestä syntyi oikeastaan sattumalta, kun saimme vieraaksemme kuuluisan amerikkalaisen neurokirurgin, professori Gazi Yasargilin. Muutama ulkomainen vieras saapui myös seuraamaan hänen leikkauksiaan, kertoo professori Juha Hernesniemi.
Euroopassa ainutlaatuinen demonstraatiokurssi järjestettiin nyt jo neljättä kertaa. Suositulla kurssilla opiskelijat saivat käydä saleissa seuraamassa leikkauksia tai he saattoivat seurata niitä valkokankaalta ja keskustella samalla tapauksista. Tänä vuonna vieraana oli ensimmäistä kertaa yhdysvaltalainen neurokirurgi Ali F. Krisht, joka on erikoistunut kallonpohja- ja aivolisäkekirurgiaan.
Magneettikuvaus mullistaa neurokirurgiaa
Magneettikuvauksen merkitys neurokirurgian kehitykselle on ollut ratkaiseva. Ali F. Krishtin mielestä siitä ei ole vielä saatu kaikkea hyötyä.
- Nykyään kuvauksessa käytetään yleensä kolmen teslan tehoa, mutta kokeita tehdään jopa 7 teslan teholla. Näin saadut MRI-kuvat muistuttavat jo histologisia leikkeitä, joiden perusteella voidaan päätellä kasvaimen tyyppi ainakin 90 prosentin tarkkuudella. Näemme miten kasvain on levinnyt kudokseen ja voimme lähestyä sitä leikkauksessa uusia reittejä pitkin koskematta aivokudokseen. Saamme aiempaa parempia tuloksia, kertoo Ali F. Krisht.
Aivojen vuosisata
Ali F. Krisht toivoo, että aivot nousisivat sydämen varjosta ja saisivat ansaitsemansa huomion lääketieteessä tällä vuosisadalla. Aivoista tiedetään edelleen kovin vähän, vaikka aivosairauksien merkitys kasvaa jatkuvasti. Nyt jo ennustetaan, että aivohalvaus on yleisin kuolinsyy länsimaissa vuonna 2020. Aneurysmaleikkaukset ovat hänen mukaansa todellista ennalta ehkäisevää neurokirurgiaa, jolla onnistutaan estämään potilaan vammautuminen. Muista leikkauksista Krisht toteaa, että pahanlaatuisten, helposti uusivien aivokasvainten hoidossa lääkkeiden merkitys tulee kasvamaan ja neurokirurgian osuus vähenemään. Hyvänlaatuiset, mutta vaikeissa paikoissa sijaitsevat kasvaimet ovat sen sijaan ala, jolla neurokirurgit voivat tehdä yhä enemmän potilaan auttamiseksi.
Neurokirurgiassa on viime vuosina otettu käyttöön useita uusia menetelmiä. Suonia voidaan tukkia erilaisilla aineilla, niitä voidaan vahvistaa stenteillä ja aneurysmaan voidaan asettaa sydänkirurgiastakin tuttu kierteinen metallilanka ns. koili. Noninvasiivisesti asetettu koili korvaa kuitenkin aneurysman hoidossa avoleikkauksessa asetetun klipsin vain silloin, kun avoleikkaus on jostain syystä mahdoton.
- Klipsitekniikasta on kertynyt kokemusta jo niin pitkältä ajalta, että voimme turvallisesti todeta, että kerran klipsillä suljettu aneurysma on hoidettu loppuiäksi, mutta koililla hoidetusta emme voi vielä antaa samaa takuuta, painottaa Ali F. Krisht.
Kurinalaista ryhmätyötä
Hyvä leikkaustekniikka ei vielä tee kenestäkään hyvää neurokirurgia. Vaikeinta neurokirurgin työssä onkin Krishtin mukaan osata arvioida, milloin leikkaus on aiheellinen. Työ edellyttää hyvää itsekuria ja fyysistä kuntoa, sillä leikkaukset saattavat kestää hyvinkin pitkään. Henkinen joustavuus ja halu oppia uutta ovat välttämättömiä ominaisuuksia. Suurin osa työstä on rutiinia ja leikkaavan ryhmän yhteen hioutumisen merkitys on suuri. Ali F. Krisht toikin mukanaan Helsinkiin kaksi omaa hoitajaansa.
- Ryhmä toimii hyvin, kun sen jäsenet osaavat kommunikoida ilman sanoja. Toinen tietää, mitä tarvitaan ilman, että sitä pitää edes pyytää, toteaa Krisht.
