Neurotieteilijät ovat huolissaan aivotutkimuksen voimavaroista
Neurotiede on niin voimakkaasti kasvava tutkimusalue, ettei se enää voi laajentua pelkästään julkisen tuen varassa. Nyt tarvittaisiin jo yksityisiä lahjoituksia ja yritysmaailman tukea.
Tällaista viestiä tuotiin julkisuuteen Suomen ensimmäisellä aivoviikolla.
- Suomalainen neurotieteellinen tutkimus, kuten myös alan organisaatiot ovat toistaiseksi aika hajallaan. Aivoviikon yhtenä tavoitteena on koota alan toimijoita yhteen ja herättää julkista keskustelua aivoista ja aivojen sairauksista, sanoo professori Eero Castrén. Hän työskentelee Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksessa ja on myös Suomen Aivotutkimusseuran puheenjohtaja.
- Meillä on vain kaksi neurotieteen laitosta, toinen Helsingissä, toinen Kuopiossa. Missään suomalaisessa yliopistossa ei voi opiskella neurotiedettä pääaineena, mutta maisteriohjelmat ovat sentään alkamassa, kertoo Castrén.
Tanssi tai ratko ristikoita
Paitsi tieteen edistämiseen, aivoviikolla pyritään myös kansalaisten tietoisuuden lisäämiseen. Aivojen hyvinvointi ei ole itsestäänselvyys - edes aivotyöläisille.
- Aivoja pitäisi aktivoida, suojata fyysisiltä vaurioilta, hoitaa ruoalla, liikunnalla ja levolla sekä säästää kemikaaleilta, muistuttaa Hyksin soveltavan neurologian professori Seppo Soinila.
- Oppiminen ja luovuus edellyttävät aktiivista aivotoimintaa, eivätkä aivot kulu käytössä. Esimerkiksi vieraan kielen opiskelu, shakki, seurapelit tai tanssi ja musisointi sekä tekstin tuottaminen merkitsevät hyödyllistä stimulaatiota aivoille, Soinila muistuttaa perusasioista.
Yhä useampi nykyihminen kokee kuitenkin saavansa suorastaan liikaa stimulaatiota.
- Stressiin yhdistetyt diagnoosit ovat koko ajan lisääntyneet työkyvyttömyyseläkehakemuksissa, toteaa Eteran ylilääkäri Juhani Juntunen.
- Information fatigue syndrome (= infoähky) voi olla tulevaisuuden tautiluokitus, joka johtaa pahanlaatuiseen analyysiparalyysiin eli tilaan, jossa ei pysty enää tekemään päätöksiä, sanailee Juntunen.
Hän kehottaakin meitä vakavasti harjoittelemaan turhan informaation torjuntamekanismeja.
- Eräät stressihormonit, esimerkiksi endorfiini, toki aktivoivat myös aivojen mielihyvämekanismeja. Mutta luonnolliselle stressille on tyypillistä, että ankaraa ponnisteluvaihetta seuraa aina lepovaihe. Pitkäaikaisen stressin kaikkia seurauksia emme kuitenkaan vielä edes tiedä. Aivoissa se ainakin aiheuttaa aivoverisuonten ahtautumista. Koe-eläimillä on havaittu myös aivojen muistirakenteiden tuhoutumista, Seppo Soinila varoittaa.
