Omalääkärijärjestelmän uudet päivystysjärjestelyt uhkaavat väestövastuuta

Muutamilla terveysasemilla pääkaupunkiseudulla on otettu käyttöön malleja, joissa kiireellisiä potilaita ottaa vastaan erillinen päivystävä lääkäri väestövastuulääkärien rinnalla. Päivystävän lääkärin pakeille voivat päätyä nekin potilaat, joiden omalääkäri pitää asemalla samaan aikaan vastaanottoa.

- Kyse on isosta asiasta. Tässä ollaan romuttamassa koko väestövastuujärjestelmää, sanoo Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Mikko Kangas. Hänen mukaansa malli on myös selvässä ristiriidassa nykyisen virkaehtosopimuksen kanssa.

Vantaan Hakunilassa alkoi vuodenvaihteessa päiväaikainen päivystys, jossa työskentelevät vuorotellen terveysaseman omat väestövastuulääkärit. Hoitajat seulovat jonosta päivystyspotilaat, jotka akuuttivastaanottoa pitävä lääkäri hoitaa riippumatta siitä, onko potilaan omalääkäri samaan aikaan töissä. Pitkälti samanlainen malli on jo aikaisemmin toteutettu Espoon Tapiolassa.

Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa on myös nostettu esiin ajatus kattavasta omalääkärijärjestelmästä luopumisesta niin, että järjestelmässä pysyisivät vain yli 65-vuotiaat ja erityisryhmät.

Helsingissä akuuttivastuulääkäreitä on nyt kahdella terveysasemalla, Oulunkylässä ja Herttoniemessä. Toimintamalli suunnitellaan kuitenkin laajennettavan kaupungin kaikille terveysasemille.

"Väestövastuuta ei olla purkamassa"

- Perusjärjestely Helsingissä on edelleen omalääkäri ja alueellinen väestövastuu, mutta Oulunkylässä ja Herttoniemessä yksi omalääkäreistä on aina vastuussa akuuttipotilaista, sanoo Helsingin terveysasemien johtaja Outi Kupiainen.

Omia akuutteja potilaitaan ottavat vastaan kaikki omalääkärit, mutta akuuttivastuulääkäri ottaa hoitaakseen ne akuuttipotilaat, jotka eivät mahdu omalääkärinsä vastaanotolle sinä päivänä. Akuuttivastuulääkäri on myös terveydenhoitajien käytössä, jos he tarvitsevat konsultaatioapua.

Järjestelyn taustalla on Kupiaisen mukaan lääkäripula ja sen mukanaan tuomat ongelmat.

- Ei tässä väestövastuuta olla purkamassa. Näinhän on toimittu aina, että lääkärin poissa ollessa toinen lääkäri voi katsoa hänen potilaansa. Lisäksi meillä on jatkuva sairauskertomusjärjestelmä, hän sanoo.

Koska akuuttivastuulääkäri ottaa vastaan myös paikalla olevien omalääkärien potilaita, edessä on Kupiaisen mukaan erillisvirkaehtosopimuksen solmiminen.

Lisää turhia lääkärissäkäyntejä

- Jos poliitikon näkemys on, että käynti on lääkärin suorite, niin tuolla mallilla saadaan kyllä aikaan käyntejä, mutta ei sillä terveyttä saada, arvioi Hakunilan mallia Vantaan lääkärien luottamusmies, Katriinan sairaalan ja terveysaseman vastaava lääkäri Jarmo Anttila.

Hän muistuttaa, että päivystysluonteisessa työssä jäävät käsittelemättä muut potilaan terveyteen liittyvät asiat, ja tämä taas lisää käyntejä myöhemmin. Esimerkiksi ennaltaehkäisevä toiminta jää herkästi vähemmälle. Miten käy toiminnan jatkuvuuden, Anttila kysyy.

Myös laboratorio- ja röntgenkustannusten tiedetään nousevan päivystystyyppisessä työssä huomattavasti korkeammiksi kuin vastaanottotoiminnassa, jossa omalääkäri tuntee potilaan.

Malli vaikuttaa lääkärin työnkuvaankin: pitkäaikaissairaita hoitavalle omalääkärille jää ylivoimaisesti raskain osa työtä.

Vantaan Hakunilan mallista on lähdössä paikallisneuvottelupyyntö yhteistoimintamenettelyn noudattamatta jättämisestä.

- On väestövastuuhengen vastaista, että työssä olevien lääkärien potilaita katsoo toinen lääkäri, Anttila sanoo.

Hänen mielestään Vantaalla on nyt painettu paniikkinappulaa, vaikka kaikkia keinoja kaupungin lääkäritilanteen parantamiseksi ei ole käytetty.

Tärkeintä olisi saada työolosuhteet sellaisiksi, että kokeneimmat lääkärit pysyisivät työssä ja pystyisivät tutoroimaan eurolääkäreitä, jolloin tilanne korjautuisi vähitellen.

- Vantaalla ei ole missään tapauksessa yritetty kaikkia keinoja lääkäritilanteen parantamiseksi, Anttila sanoo ja viittaa ns. rekry-ryhmän ehdotuksiin pari vuotta sitten.

Rekrytointi vaikeutuu entisestään

- Suomessa on omalääkärijärjestelmä yli 80 terveyskeskuksessa, mutta tämän kaltaista keskustelua käydään lähinnä vain pääkaupunkiseudulla, jossain määrin ilmeisesti myös Turussa, huomauttaa Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Mikko Kangas.

Hänen mukaansa näiden suurten paikkakuntien perusongelmana ovat omalääkärien aivan liian suuret vastuuväestöt, jotka ovat kooltaan keskimäärin 2 300 henkeä. Ensimmäiseksi pitäisikin saada vastuuväestöt kohtuullisen kokoisiksi, mikä näillä suurilla paikkakunnilla tarkoittaa noin 1 800:aa henkeä.

Samanaikaisesti omalääkäreille on tullut kouluterveydenhuollon ja neuvolatyön kaltaista muuta työtä niin paljon, ettei perinteiseen vastaanottotyöhön ole paikoin aikaa edes kolmea päivää viikossa.

- Silloin on aivan selvää, etteivät kaikki äkillistä lääkärinapua tarvitsevat pääse heti lääkäriin, Kangas toteaa.

Hänen mielestään terveyskeskuksissa olisikin arvioitava töitä uudelleen niin, että lääkärille jäisi riittävästi aikaa oman väestönsä hoitamiseen: omalääkärijärjestelmä toimii, kun kouluterveydenhuoltoon, neuvoloihin ja ns. muuhun työhön käytetään yksi päivä viikossa, kaksi on liikaa.

Akuuttivastuulääkärien tapaisten järjestelyjen hän sen sijaan katsoo vain lisäävän käyntimääriä ja tutkimuksia ja siten ajan mittaan kasvattavan terveydenhuollon kustannuksia.

- Terveyskeskuksiin on jo nyt vaikea rekrytoida lääkäreitä, koska niiden imago ei ole paras mahdollinen. Jos työskentelytapa muutetaan sellaiseksi, että omalääkäreille jäävät vain raskashoitoisimmat potilaat, terveyskeskuksen houkuttelevuus katoaa sen tien, Kangas sanoo.

- Omalääkärien ns. perusvastuuväestön ajatellaan usein koostuvan lähinnä vanhus- ja pitkäaikaispotilaista. Tämä näkemys heijastuu myös Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan kaavailuissa väestövastuun rajaamisessa.

- Selvitykset Oulussa ja Turussa kuitenkin osoittivat, että perusvastuuväestö on työikäistä väkeä yli 50-prosenttisesti. Ilmeisesti joukossa on kuitenkin varsin paljon syrjäytyneitä tai syrjäytymisuhassa olevia ihmisiä, jotka siksi käyttävät runsaasti terveyskeskuspalveluja, Kangas huomauttaa.

Kokonaan uusi virkaehtosopimus?

Lääkäriliiton hallitus ottaa pääkaupunkiseudun terveyskeskuksissa kokeiltaviin ja suunniteltaviin järjestelyihin kantaa huhtikuun lopussa.

- Kun toimintamallia ryhdytään muuttamaan, asiasta on käytävä sopimusten mukaiset neuvottelut eikä vain keskusteltava paikallisesti. Tällaisissa muutoksissa on ehdottomasti noudatettava yhteistoimintasopimusta, Kangas sanoo.

Hänen mukaansa nykyinen omalääkärisopimus ei lainkaan sovellu uuden toimintamallin kaltaiseen työskentelytapaan. Perinteisessä työajallisessa järjestelmässä taas ei pystytä säilyttämään väestövastuujärjestelmän urakkatyöluonnetta. Ainakaan tässä vaiheessa Lääkäriliitto ei hänen mukaansa myöskään ryhdy tekemään erillisvirkaehtosopimuksia.

Sen sijaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on keskusteltu sellaisesta mahdollisuudesta, että omalääkärijärjestelmään tehtäisiin uusi virkaehtosopimus nyt voimassaolevan rinnalle.

- Jos kokeilusopimuksia tehdään, lähtökohtana on, että periaate pysyy nykyisenä: koko väestö listataan lääkäreille, jotka vastaavat palveluista, Kangas painottaa.