Ongelmalähtöisyys onaluksi pulmallista
- Kyllä PBL itse asiassa toimii ihan hyvin, mutta en tiedä toimiiko se ihan niin kuin opettajat ajattelevat. Teoria ja käytäntö ovat eri asia, sanoo neljännen vuosikurssin opiskelija Eeva Knuutila.
Knuutilan kurssitoveri Olli Haltia nyökyttelee.
- Ehkä ne hienot PBL-ideaalit ovat teoriaa ja jokainen luo omassa päässään oman opiskelutyylinsä, mikä ei välttämättä mene PBL-ideologian mukaan, Olli Haltia sanoo ja lisää:
- Tampereelle tullessani olin täysi PBL-vastustaja, mutta täällä olen tullut täydeksi puolestapuhujaksi, hän naurahtaa.
- Se mikä ratkaisee PBL:n onnistumisen on opiskelijoiden motivaatio. Jos kaikki eivät ole motivoituneita, niin metodi ei toimi käytännössä.
Toimimattomuudestakin Haltialla ja Knuutilalla on yksittäisiä, mutta onneksi harvinaisia kokemuksia. Haltia tuntee jopa yhden opiskelijan, joka lopetti, koska hän ei sopeutunut ongelmalähtöiseen opiskeluun.
Alku hankala
Eeva Knuutilalle opintojen alku Tampereella oli lievä shokki. Tampereella opintojen sisältö maistui aluksi paperilta, eikä ongelmalähtöisyyskään ollut aueta.
- PBL on taito sinänsä, joka pitää oppia. Ensimmäisen vuoden aikana PBL takkusi minulla tosi pahasti. En ikinä tajunnut mitä pitää lukea, mutta sitten asia avautui. Siinä vaiheessa ei ollut mitenkään myöhäistä korjata kurssia.
Olli Haltian mukaan muiden tiedekuntien opiskelijat arvostelevat melko usein PBL-metodia.
- Se johtuu osin siitä, että muissa tiedekunnissa opettajakunta ei ole täysin PBL:n takana ja niissä ei opeteta ongelmalähtöisyyttä kovin täysipainoisesti.
- Yksi kaverini opiskeli Oulussa ja siellä oli muutaman kuukauden mittainen jakso, jossa yllättäen käytettiin PBL:ää. Eihän se onnistunut, kun kukaan ei tiennyt mistä oli kyse, Eeva Knuutila sanoo.
Kliinistä työtä ensikesänä
Haltia ja Knuutila työskentelevät ensi kesänä kliinisessä työssä: Knuutila kotipuolessa Porissa terveyskeskuksessa, Haltia menee näillä näkymin puolestaan pääkaupunkiseudulle johonkin sairaalaan.
Molemmilla on vielä tulevaisuudensuunnitelmat auki. Monet erikoisalat kiinnostavat, mutta kumpikaan ei sulje pois myöskään perusterveydenhuoltoa yhtenä mahdollisuutena. Terveyskeskuskammo ei ole tarttunut näihin tamperelaisopiskelijoihin. Knuutila vetoaa siihen, että on menossa juuri terveyskeskukseen töihin ja lisää:
- Missään tapauksessa en tunne antipatiaa terveyskeskuksia kohtaan muutenkaan. Usein tulee mieleen, että oman alansa erikoisosaajat saisivat mennä vaikka kerran kuussa terveyskeskukseen työskentelemään, jotta muistaisivat, mitä muuta lääketieteeseen kuuluu kuin heidän erikoisalansa.
Yhden erikoisalan Knuutila kuitenkin hylkää, patologian. Myös Haltia osaa nimetä tässä vaiheessa ne erikoisalat, joille hän ei halua: gynekologia ja patologia.
