Outi Hovatan tutkimusryhmä etenee tumansiirtotekniikassa

Professori

Outi Hovatan

Koko maailmassa on vain kolme vastaavaa tekniikkaa avoimesti kehittävää tutkimusryhmää: Belgiassa, Isossa-Britanniassa ja Espanjassa. Lisäksi menetelmää todennäköisesti kehitetään Yhdysvalloissa, mutta yksityisesti, koska tutkimukselle ei saada liittovaltion rahoitusta.

Seuraava haaste: solusta alkioksi

Professori Hovatan tutkimusryhmä yrittää nyt optimoida munasolun kypsymistä ja samanaikaisesti hioa loppuunsa käytännön käsityötekniikkaa ja työssä tarvittavaa laitteistoa. Toistaiseksi tumansiirtoa on kokeiltu "muutamilla munasoluilla". Hovatta uskoo, että siirtoon liittyvät tekniset ongelmat on voitettu.

Kun tumansiirto onnistuu optimaalisesti, seuraava askel on saada solu kehittymään alkioksi.

- Tämän vaiheen onnistumisesta ei ole vielä mitään takeita. Vaikeuksia on odotettavissa, koska teknologia on kerta kaikkiaan täysin uutta, eikä tumansiirrolla aikaansaatujen ihmisalkioiden kehityspotentiaalia vielä tunneta, kertoo Outi Hovatta.

- On mahdollista, että soluja ei ala kehittyä, koska munasolu ei kuitenkaan välttämättä kypsy viljelmässä optimaalisesti. Tuma siis kypsyisi, mutta sytoplasma ei. Tätä menetelmää parannellaan jatkuvasti viljelyissä.

Toistaiseksi mikään tutkimusryhmä ei ole onnistunut saamaan aikaan ihmisen kantasoluista kovin pitkälle kehittyneitä, monta kertaa jakautuneita alkioita, eikä tiedetä, mistä tämä johtuu. Myöskään eläimillä ei ole voitu tuottaa hedelmöityksen tuloksena syntyneiden alkioiden veroisia alkioita, vaikka useiden eläinlajien kloonaus on onnistunut.

Jos tutkimusryhmä onnistuu luomaan alkion kaltaisen jakautuneen soluryhmän, sen sisäsolumassasta on vielä johdettava kantasolulinja. Tähän käytettävä tekniikka kuusihenkisellä ryhmällä on jo hallussaan - Karoliinisessa Instituutissa on 29 tavanomaisista kantasoluista tuotettua kantasolulinjaa.

Tulokset kuukauden tai vuosien päässä

Hovatta korostaa, että tulosten saaminen vie aikaa. Toisaalta, alkionkehitys saattaa olla yhtä hyvin kuukauden kuin vuodenkin päässä, tai sitten siihen ei päästä koskaan eikä missään tutkimusryhmässä.

- Ensimmäinen ongelma on, että vaikka käytämme epäkypsiä munasoluja, niiden määrä on rajallinen.

Sekä tarvittavat munasolut että tumat - munarakkulan solut - saadaan hedelmättömyyshoitojen sivutuotteena. Koeputkihedelmöitysstimulaation jälkeen naiselta punktoidaan munasoluja, joista kaikki kypsät käytetään hedelmättömyyshoidossa ja epäkypsät normaalisti heitetään pois. Potilaan luvalla epäkypsät munasolut voidaan käyttää tutkimusryhmän työhön.

Tumansiirto ratkaisee hyljintäongelman

Jo pitkään tutkimusryhmät, myös Outi Hovatan ryhmä, ovat eristäneet kantasoluja ja tehneet kantasolulinjoja hedelmöityshoidossa yli jääneistä hedelmöitetyistä alkioista. Näitä kantasolulinjoja on jo erilaistettu mm. hermokudos- ja sydänlihassoluiksi. Muun muassa kudosten hylkiminen kuitenkin rajoittaa näitä hoitokokeiluja.

Tumansiirrolla, eli hoitoon tähtäävällä kloonauksella, voidaan tuottaa sellaisia soluja, joita elimistö ei hylji. Kun hedelmöittymättömän munasolun tuma korvataan kantasoluhoitoa tarvitsevan potilaan somaattisen solun tumalla, syntyvän solulinjan kudostyyppi on saajan kannalta oikea.

Tulevaisuuden tavoitteena on hoitaa kantasolusiirroilla vaikeita hermoston sairauksia, kuten selkäydinvaurioita sekä Alzheimerin ja Parkinsonin tauteja, sekä esimerkiksi diabetesta.