Outi Hovatta johtaa kantasolututkimusta Tampereella
Professori Outi Hovatta alkoi johtaa tämän vuoden alussa Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean kantasolututkimusta Tampereella. Hän työskentelee edelleen myös Tukholman Karoliinisen instituutin koeputkihedelmöitysyksikössä. Regeassa yhdistetään kudosteknologia, solut ja synteettiset biomateriaalit. Kantasoluista odotetaan mullistavaa hoitomuotoa, mutta tutkimustyö vie vielä pitkän aikaa.
Outi Hovatta kertoi, että lupaavia tuloksia kantasolututkimuksessa on saatu alkioiden kantasoluilla, jotka voivat kasvaa rajattomasti. Ne pystyvät erikoistumaan kaikiksi elimistön solutyypeiksi. Kantasoluja voidaan eristää alkiosta 5-6 päivää keinohedelmöityksen jälkeen. Regeassa käytetään myös mesenkymaalisia, elimistöstä eristettyjä kantasoluja.
Tulevaisuudessa pyritään kehittämään kantasoluhoitoja muun muassa Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin. Myös MS-taudin kantasoluhoito on tutkijoiden tähtäimessä.
- Kantasoluhoidosta toivotaan apua niin ikään vakaviin aivovammoihin, kuten aivoinfarktin ja tapaturmien jälkitiloihin. On saatu viitteitä siitä, että selkäydinvauriota pystyttäisiin korjaamaan kantasoluhoidolla, mutta tekemistä on edelleen paljon. Tukholman Karoliinisen instituutin kanssa on tarkoitus kehittää hoitoa selkäydinvaurioihin, Outi Hovatta tähdensi.
Hänen mukaansa haasteellista on kehittää kantasoluhoitoa sydäninfarktin jälkitilaan ja diabetekseen.
- Sekä mesenkymaalisilla että alkion kantasoluilla on menossa tutkimuksia sydäninfarktin jälkitilaan. Vielä ei tiedetä, mistä soluista tulevaisuuden hoitomuoto kehittyy.
- Diabeteksen hoitoon tarvitaan todennäköisesti alkion kantasoluja. Kehitystyö on osoittautunut kuitenkin vaikeaksi, koska isoja määriä alkion kantasoluja ei saada vielä erilaistettua. Pieniä määriä insuliinia tuottavia soluja on jo saatu aikaan. Kantasoluhoidon kehittäminen diabetekseen kestää kauemmin kuin hermokudoksen kantasoluhoidon löytäminen.
Regean tavoitteena on nousta maailman johtavaksi kantasolututkimuksen keskukseksi kasvattamalla ensimmäisenä maailmassa eläinaineksista vapaat kantasolulinjat, joita voidaan suoraan käyttää ihmisiin liittyvissä tutkimuksissa ja hoidoissa.
Hovatan johdolla Tukholmassa valmistetut kantasolulinjat tuodaan Tampereelle huhtikuussa. Tuonnempana kantasolulinjoja kasvatetaan Regeassa myös itse. Uusia kantasolulinjoja kasvatetaan erityisesti lahjoitetuista soluista.
Kudospankissa vastedes sydänläppiä
Tärkeä osa Regeaa on kudospankki, jonka tavoitteena on olla ensimmäinen uuden EU-direktiivin vaatimukset täyttävä kudospankki Suomessa. Tulevaisuudessa kudospankista voidaan tilata muun muassa luuta, ihoa, rustoa, sydänläppiä ja sikiökalvoa, jota käytetään silmän sarveiskalvovaurioihin. Kudosperäisistä, pitkälle erilaistuneista kantasoluista voidaan tehdä ihoa jo nyt.
- Tekniikoita kehitetään koko ajan myös ruston tekemiseen, Hovatta muistutti.
Tampereella on pitkät perinteet biomateriaalien kehittämisessä. Yksi Regean keskeinen päämäärä on edistää tutkimusryhmien ja yritysten välistä yhteistyötä. Tietojen vaihto tutkijoiden kesken on myös erityisen tärkeää.
- Olemme verkostoituneet kaikkien kantasolututkimusta tekevien yksiköiden kanssa Suomessa. Regea pystyy tarjoamaan yhteistyökumppaneilleen lisäksi puhdastiloja. Ensi vuonna astuu voimaan EU:n direktiivi, jonka mukaan kaikki ihmisiin siirrettävät kudokset on tehtävä puhdastiloissa.
- Olemme mukana eurooppalaisessa tutkijaverkostossa, joka kehittää kantasoluhoitoja hermovaurioiden korjaamiseen. Meillä on myös yhdysvaltalaisia ja japanilaisia yhteistyökumppaneita.
Kantasolututkimuksen arvostelijoiden mukaan 5 päivän ikäinen solujoukko on ihminen.
- En voi pitää 5 päivän ikäistä solukkoa ihmisenä. Tietysti kunnioitamme ihmisalkioita toisella tavalla kuin soluklimppiä, joka on otettu vaikkapa ihosta. Ihmiselämän alkaminen on jatkumo, jossa on useita virstanpylväitä: yhtenä rajana on pidetty hermoston kehittymistä, Outi Hovatta kiteytti.
