Palvelurakenneuudistus puhutti Terveystaloustieteen päivässä
Erityisesti terveydenhuoltoa koskeva kunta- ja palvelurakenneuudistus herätti varsin vastakkaisia näkemyksiä Helsingissä järjestetyssä Terveystaloustieteen päivässä.
Terveydenhuollon kenttäväen lievä epäluuloisuus palvelurakenneuudistusta kohtaan kuului niin seminaarisalissa kuin käytäväkeskusteluissa.
Hieman yllättäen myös valtionhallinnon piirissä näkemykset yhdestä palvelurakenneuudistuksen keskeisestä tekijästä, kuntakoosta, menivät ristiin.
Kunta- ja palvelurakenneuudistusta sisäministeriössä valmisteleva projektipäällikkö
Jukka Peltomäki
kiteytti ikätilastoihin nojaten yhden keskeisen syyn siihen, miksi nykyistä kuntarakennetta on muutettava: on liikaa kuntia, joissa työikäisen ja eläkeikäisen väestön huoltosuhde on kestämätön palvelujen järkevän hoitamisen kannalta.- Emme voi ajatella, että joissakin kunnissa vanhukset joutuvat hoitamaan vanhusten palveluja. Se ei vain kertakaikkiaan onnistu, Peltomäki polemisoi.
Ennen Peltomäkeä puhunut valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri
Vesa Vihriälä
esitti erilaisia näkemyksiä kuin Peltomäki. Hänen mukaansa kuntakoolla ei ole sanottavaa merkitystä, kun julkisten palvelujen tehokkuutta ja kustannuksia mitataan. Hän myös muistutti, että kansainvälisessä vertailussa Suomen julkinen sektori on jo nykyisellään tehokas.Julkisen talouden kustannus- ja palvelukriisiin Vihriälä näki ratkaisumahdollisuuksia muun muassa tehokkuuserojen kaventamisessa ja suurten ikäluokkien eläkkeelle lähdössä; jälkimmäinen mahdollistaa mittavatkin muutokset organisaatioiden sisällä ilman irtisanomisen tarvetta. Mutta:
- Mikään kaavamainen ratkaisu tuo tuskin tulosta, Vihriälä pohti.
Terveystaloustieteen päivän järjesti Terveystaloustieteen Seura. Ulkomainen puhujavieras oli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n johtaja
