Pandemia iski Suomeen... EU:n valmiusharjoituksessa
Sadattuhannet suomalaiset sairastuivat Aasiasta alkunsa saaneeseen influenssaan viime viikolla. Totta, mutta vain viranomaisten papereissa: suomalainen virkamieskunta harjoitteli influenssapandemian hallintaa kahden päivän ajan. Harjoitus osoitti, että pandemiaan varautumisessa ollaan oikeilla linjoilla, mutta parannettavaakin on - esimerkiksi viestiliikenteessä. Samalla selvisi, millaisia liitännäisvaikutuksia pandemialla voisi olla.
- Pandemia alkoi Kaukoidässä, jossa tauti alkoi tarttua ihmisestä toiseen. Aasiasta pandemia tuli Suomeen kahtena aaltona. Ensin tuli pieni aalto ja heti perään isompi, varsinainen pandemia-aalto, kuvaa sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Olli Haikala 29 maan yhteistä ja EU-vetoista influenssapandemiaharjoitusta.
Kuvitteellisessa mallissa influenssatapauksia tuli käytännössä Euroopan kaikkiin maihin. Kyse oli siis eräänlaisesta kenraaliharjoituksesta tositilannetta varten.
- Harjoittelimme sitä miten päätöksiä tehdään yhdessä, samoin sitä kuinka Suomen omat pandemiasuunnitelmat toimivat.
Julkisuudelta melko hyvin salattu harjoitus pidettiin viime viikolla. Viranomaiset harjoittelivat kaikissa EU:n jäsenmaissa samaa perustilannetta: influenssapandemian tuloa Eurooppaan ja laajan kriisitilanteen hallintaa.
Suomalaisviranomaisilla ei vieläkään ole lupa kertoa harjoituksen kulusta kovin yksityiskohtaisia tietoja. EU-asiantuntijat analysoivat suurharjoituksen vaiheet ja kokemukset ja tulokset kootaan EU-raporttiin, joka julkistetaan vasta helmikuussa.
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti harjoituksen kulusta alkuviikosta melko ympäripyöreästi. Harjoitus muun muassa osoitti, että "meillä ollaan oikeilla linjoilla pandemiaan varautumisessa, ja toimintatapoja on mietitty hyvin pitkälle." Harjoitus osoitti myös, että influenssapandemia "koskettaisi syvältä kaikkia hallinnonaloja".
Ministeriö myönsi tiedotteessaan, että puutteita on yhä. Esimerkiksi viestiliikenne on, kuten monet aiemmat katastrofi- tai kriisitilanteet ovat osoittaneet, "erittäin haavoittuva".
Rivakka harjoitus
- Tilanne eteni hyvin nopeasti. Kaksipäiväisen harjoituksen ensimmäinen päivä alkoi menneisyydestä, toinen päivä alkoi nykypäivän tilanteesta ja jatkui siitä eteenpäin, kuvaa Haikala.
Kuvitteellisen tilanteen aika eteni puolen vuoden verran. Suomessakin pandemia riehaantui rajuksi ja Haikalan mukaan sadattuhannet sairastuivat. Haikala ei kuitenkaan muista fiktiopandemian tarkkaa kuolleisuuslukua.
- Huomattavasti alempi se oli kuitenkin kuin espanjantaudissa.
Suomessa kuoli 19 000-27 000 ihmistä espanjantautiin tai sen aiheuttamiin jälkitauteihin vuosina 1918-1919. Suomen väkiluku oli tuolloin reilut 3 miljoonaa. Tilasto on näinkin epätarkka espanjantaudin ajankohdan takia: vuoden 1918 myllerryksissä ja jälkikuohuissa kuolinsyyt rekisteröitiin huomattavan puutteellisesti.
Viranomaisarvioinneissa Suomen väestöstä sairastuisi todellisessa influenssapandemiassa 25-30 prosenttia. Heistä alle prosentti kuolisi. Arvio perustuu aiemmista influenssapandemioista saatuihin kokemuksiin.
Priorisointi pakollista
Kaikki Suomen hallinnonalat olivat mukana harjoituksessa, eivät kuitenkaan paikallisella vaan keskusjohtotasolla. Sisällöltään harjoituksen ydin oli terveydenhuollon kriisinhallintaa.
Yksi yksittäinen, mutta keskeinen kysymys harjoituksessa oli lääkevarastojen käyttöönotto.
- Käytiin läpi esimerkiksi miten ja missä järjestyksessä pandemiatilannetta varten varatut lääkevarat otetaan käyttöön, Haikala sanoo.
Haikalan mukaan pandemian "havainnointijärjestelmän sopivaksi virittäminen ja terveydenhuollon toiminnan priorisointi" olivat erityisesti esillä. Harjoitus osoitti muun muassa millaisia seurannais- ja liitännäisvaikutuksia pandemialla voisi olla.
- Käytännössä asioita piti ratkoa eri alojen yhteistyönä. Jos esimerkiksi pitää sulkea koulut ja kaikki sairaanhoitajat lähtevät hoitamaan lapsiaan kotiin, ei kukaan ole hoitamassa sairaita, kuvaa Haikala yhtä yksittäistä, mutta hankalasti ratkaistavaa ongelmaa.
Terveyskeskusten peruspalvelut, ei-akuuttien vammojen ja vaivojen hoitaminen, pannaan terveydenhuollossa ensimmäisinä jäihin tai ainakin jonon hännille pandemian aikana. Haikalan mukaan näin pitäisi menetellä etenkin jos monet ihmiset eivät ottaisi huomioon erityistilanteen vaatimuksia.
Sen sijaan influenssaan vakavasti sairastuneet hoidettaisiin mitä pikimmin.
- Täytyy perustaa muun muassa varasairaaloita, kuten kaikissa isoissa epidemioissa. Esimerkiksi polioepidemian aikana perustettiin 1950-luvulla erillisiä poliosairaaloita, jotka sitten purettiin kun tilanne oli ohi.
Valmiutta parannellaan
Haikala ei täsmällisesti paljasta miten tarkkaan terveydenhuollossa on valmistauduttu oikeaa tilannetta varten: miten esimerkiksi henkilöstöä ja erityisesti avaintyöntekijöitä on mahdollisesti varattu tiettyihin tehtäviin, kun tositilanne iskee.
- Eihän sitä yleensä yhtä asiaa varten ihmisiä varata. Ne ihmiset ovat töissä, aluksi, jotka ovat töissä. Jos hoitohenkilökunta ei sittenkään riitä, pyritään hakemaan eläkkeeltä ja muista tehtävistä ihmisiä palvelukseen.
Kansanterveyslaitos jalkauttaa tarvittaessa muutaman ihmisen asiantuntijaryhmän kentälle selvittämään pandemian kulkua paikallistasolla. Näin on jo tapahtunut muun muassa paikallisten vatsatautiepidemioiden aikana.
Harjoituksessa tuli sosiaali- ja terveysministeriön mukaan esiin "monia sellaisia näkökohtia, joista on hyötyä valtakunnallista pandemiasuunnitelmaa viimeisteltäessä".
STM:n asettama pandemiavarautumistyöryhmä valmistelee paraikaa suunnitelmaa minkä tahansa pandemian, siis myös lintuinfluenssan, varalta. Työ on tarkoitus saada valmiiksi helmikuun loppuun 2006 mennessä.
Suunnitelmassa otetaan huomioon koko yhteiskunnan varautuminen pandemiaan. Ministeriön mukaan pandemian aikana "kaikilta työpaikoilta olisi paljon ihmisiä poissa sairauden tai sairastuneiden omaisten hoidon takia. On selvitettävä, miten varmistetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuminen."
