Pekka Lanton toimien tutkinta edennyt syyteharkintaan Joroisten tapaukset uhkaavat vanhentua

Joroisten terveyskeskuksen entisen johtavan lääkärin Pekka Lanton toimia koskeva esitutkinta on valmistunut. Juttu on jo mennyt kihlakunnansyyttäjälle syyteharkintaan. Syyttäjänvirastossa pitää kiirettä, sillä virkarikos- ja pahoinpitelysyytteet vanhenevat viidessä vuodessa. Kaksi tapausta on jo ehtinyt vanhentua käsittelyn viipyessä pitkään muun muassa TEO:ssa.

Keskusrikospoliisi on tutkinut Lanttoa epäiltynä kahdesta törkeästä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta, yhdestä pahoinpitelystä, 16:sta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja neljästä virkasalaisuuden rikkomisesta.

- Näistä epäillyistä virkavelvollisuuden rikkomisista kaksi on ehtinyt vanhentua ennen kuin käräjäoikeus ehti toimittaa niistä haasteen Lantolle, sanoo kihlakunnansyyttäjä

Erkki Laaksonen

Pahoinpitely ja virkarikokset vanhenevat viidessä vuodessa, mutta törkeä pahoinpitely vasta kymmenessä vuodessa.

- Lanton jutun tutkinta on kestänyt pitkään monista eri syistä johtuen. Keskusrikospoliisi odotteli pitkään papereita TEO:sta, ja Joensuussa krp:ssä taas tutkijoita vaihtui kesken jutun tutkinnan. Mistään viivyttelystä ei silti ole kyse, vaan asia on poikkeuksellisen monitahoinen. Osa vanhemmista tapauksistahan tuli poliisitutkintaan vasta sen jälkeen, kun ensimmäiset rikosepäilyt nousivat julkisuuteen, Laaksonen kertoo.

Tämän vuoden puolella vielä muitakin epäiltyjä rikoksia on vanhentumassa, mutta niistä aiotaan ehtiä toimittamaan haaste aiemmin. Muutoin Laaksonen arvioi, että lokakuussa saataisiin koko syytekirjelmä valmiiksi. Käräjäpäivän ajankohtaa Mikkelissä Laaksonen ei ryhdy arvioimaan.

- Pekka Lantolle on kohtuullista suoda riittävä valmistautumisaika. Nyt hänellä on mahdollisuus kutsua oikeuteen lausunnonantajiksi niin paljon asiantuntijoita kuin tarpeelliseksi katsoo, Laaksonen huomauttaa.

Olivatko toimet tahallisia?

Hallinto-oikeuden vs. professori

Lasse Lehtonen

- Syyttäjä ja aikanaan käräjäoikeus joutuvat puntaroimaan ennen kaikkea kysymystä tekojen tahallisuudesta. Tämä vaatii jo huomattavaa näyttöä, varsinkin kun suomalainen oikeuskäytäntö ratkaisee tapauksen lievemmän lain mukaan, jos näyttö jää vajaaksi, huomauttaa Lasse Lehtonen.

Pekka Lanton epäillään aiheuttaneen kahden syöpäpotilaan kuoleman, ja näitä tutkitaan törkeinä pahoinpitelyinä. Pahoinpitelyepäilyssä tutkitaan, syyllistyikö Lantto yhden syöpäpotilaan kivunhoidon riittämättömyyteen.

OTT ja LT Lasse Lehtonen ei halua ottaa kantaa keskeneräiseen tutkintaprosessiin. Hän kuitenkin huomauttaa pahoinpitelyn ja lääkärin virkavelvollisuuden rikkomuksen olevan aivan eri mittaluokan asioita.

- Vaatii taakseen paljon näyttöä, jos lääkäriä epäillään siitä, että hän on tahallaan tuottanut potilaan kuoleman tai aiheuttanut tälle vahinkoa jättämällä tarkoituksella kivunhoidon toteuttamatta, sanoo Lasse Lehtonen.

- Virkavelvollisuuden rikkominen voi tulla kysymykseen, jos potilaan hoito ei toteudu yleisten hoitokäytäntöjen mukaisesti, mutta pahoinpitelytuomio vaatii jo näytön siitä, että lääkärin tarkoitus oli tuottaa potilaalle kipua, Lehtonen selvittää.

"Toivottavasti terveyskeskuksessa saa tulevaisuudessakin kuolla"

Joroisten tapauksen oikeuskäsittelyltä odotetaan monia linjanvetoja.

- Kuolemansairaan potilaan hoidon lopettamisesta ei ole voimassa olevaa oikeudellista sääntelyä, vaan käytännöt perustuvat muun muassa lääkärin eettisiin ohjeisiin ja muihin suosituksiin, sanoo potilaan oikeuksia väitöskirjassaan tutkinut OTT

Irma Pahlman

- Potilasta ei saa silti jättää ilman hoitoa, vaikka aktiivisista hoitotoimista luovutaan. Elämän loppuvaiheen hoidon kulmakivenä on potilaan mahdollisuus elää arvokkaasti loppuelämänsä ja kuolla ilman kipua sekä muita vaikeita oireita, parhaassa tapauksessa läheisten lähellä ja haluamassaan ympäristössä, toteaa Pahlman.

Irma Pahlman varoo ottamasta kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin, mutta odottaa hänkin kiinnostuksella oikeuden lopullisia ratkaisuja.

- Joroisten tapaus on harvinainen ja mielenkiintoinen sekä lääkärin että potilaan oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta katsottuna, Pahlman huomauttaa.

Jutulla voi olla kauaskantoisia seurauksia, pahimmassa tapauksessa niin lääkäreiden kuin potilaiden kannalta negatiivisia.

- Onhan tässä pelkona, että potilaat eivät saa enää kuolla terveyskeskuksissa, vaan heidät mahdollisten hoitovirhesyytteiden takia "varmuuden vuoksi" lähetetään erikoissairaanhoitoon.

Potilaan oikeus ei ole rajaton

- Potilaan itsemääräämisoikeus ei tarkoita sitä, että potilaalla olisi oikeus vaatia jotakin hoitoa tai tutkimusta tai oikeutta valita hoitopaikkansa, painottaa Irma Pahlman.

Oikeus merkitsee viimekädessä potilaan suostumusta hoitoon tai siitä kieltäytymistä. Mikäli potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, on häntä mahdollisuuksien mukaan hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

- Potilaan autonomia on vahvimmillaan juuri hoidosta tai hoitotoimenpiteestä kieltäytymisessä. Toisaalta mikään ratkaisu ei ole peruuttamaton, vaan potilaalla on aina oikeus peruuttaa suostumuksensa tai kieltonsa, huomauttaa Pahlman.

Kuoleman lähestyessä potilaan oikeudet ovat yhä vahvat.

- Mikäli potilas on ilmaissut, että hän kieltäytyy kaikista aktiivisista hoitotoimista, tai muu "suostumuksen antajataho" on kieltänyt aktiiviset hoitotoimet, joilla ei voida pelastaa potilaan henkeä ja yksiselitteisesti on kysymys kuolinhoidosta, hoitavan lääkärin on noudatettava tällaista päätöstä, korostaa Pahlman.

- Tilanteessa, jossa suostumuksenantajatahot eli omaiset ovat kuolinhoidosta keskenään eri mieltä tai jos ei ole olemassa suostumuksenantajatahoa, lääkärin on tehtävä hoitopäätös potilaan oletetun tahdon mukaisesti tai objektiivisesti "potilaan parhaaksi" -harkinnalla, Irma Pahlman toteaa.

Pekka Lantto: Asia on joka päivä mielessä

Joroisten terveyskeskuksesta eläkkeelle jäänyt Pekka Lantto sanoo hiljaa, että asia on joka päivä mielessä. Oikeusprosessin venyminen vuosien mittaiseksi tuntuu kohtuuttoman raskaalta.

Lanton toimien tutkinta alkoi vuonna 2002, kun Joroisten terveyskeskuksen vuodeosastolla kuoli potilaita tavallista enemmän. Joulukuussa 2003 TEO päätti, että Lantto saa toimia julkisessa terveydenhuollossa vain toisen lääkärin valvonnassa.

- Olen silti edelleen sitä mieltä, että vasta nyt minulla on mahdollisuus todella puolustautua tuoden "omia" asiantuntijoita lausumaan näkemyksiään, Pekka Lantto toteaa.

Hän pysyy vankkumatta kannassaan, ettei hänellä TEO:n prosessin aikaan ollut täysiä mahdollisuuksia itsensä puolustamiseen. Lantto ei pidä TEO:n käsittelyä puolueettomana, vaikkei saanutkaan Korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa.

- Voiko TEO:n käyttämiä lääketieteen asiantuntijoita pitää parhaina mahdollisina silloin, kun enimmäkseen johtavan lääkärin töitä tekevät lääkärit tutkivat käytännön lääkärin toimia? kysyy Lantto.

Kuka nuori enää tahtoo terveyskeskukseen?

Pekka Lantto sanoo, että tapahtumat Joroisten terveyskeskuksessa ja niiden oikeudellinen tutkinta asettuvat paljon laajempiin mittasuhteisiin kuin vain yhden lääkärin toimien arviointiin.

- Kuka nuori lääkäri enää tahtoo töihin terveyskeskukseen, jos vaatimuksena on täydellinen virheettömyys? Mistä tahansa toimesta saattaa tulla oikeusjuttu. Entä mitä tapahtuu lääkärin ammattitaidolle, jos hän tutkii kaksi potilasta tunnissa, kuten Juha Kinnunen kesällä totesi. Lääkärillähän kestää kaksikymmentä vuotta saavuttaa riittävä taitotaso, pohtii Lantto.

Lanton mielestä potilaan turvaksi laadittu potilaslaki on kääntynyt potilaita vastaan. Jos lääkäri hoitaa potilasta tiukasti lainkirjaimen mukaan, ei hän todellakaan ehdi hoitaa kuin ne kaksi potilasta tunnissa.

- Kokenut lääkäri hoitaa päivystyksessä kuusi potilasta tunnissa; hitaammalta lääkäriltä jäisi siis joka päivä parikymmentä potilasta kokonaan tutkimatta ja hoitamatta. Nykyvaatimukset ajavat potilaat terveyskeskuksista yksityisvastaanotoille. Onko se sitten oikea linja? pohtii Lantto.

Hän katsoo hoitaneensa potilaita parhaalla mahdollisella tavalla ottaen huomioon käytettävissä olevat resurssit ja terveyskeskuksen kokonaisuuden.

- Nyt minua syytetään puutteellisista potilasasiakirjoista. Olisiko siis pitänyt mieluummin hoitaa byrokratiaa kuin sairaita ihmisiä? Lantto kysyy.

Pekka Lantto myöntää, että asenteet ovat muuttuneet ajoista, jolloin hän valmistui lääkäriksi. Potilailla on valtavan suuret odotukset ja vaatimukset. Lääkäriltä vaaditaan Lanton mielestä suurta rohkeutta toimia oman näkemyksensä mukaan, joka olisi lopulta potilaan parhaaksi. Ulla Järvi Pekka Lantto katsoo hoitaneensa potilaitaan parhaalla mahdollisella tavalla potilaislain alkuperäisen hengen mukaisesti.

TEO:n johtaja Jukka Männistö:

Lääkärillä on aina oikeus tulla kuulluksi

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen johtaja

Jukka Männistö

- Sen sijaan haluan voimakkaasti torjua julkisuudessa esitetyt väitteet siitä, ettei lääkärillä olisi mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevassa asiassa, jota TEO:ssa käsitellään. Asianosaisille varataan aina mahdollisuus tulla kuulluksi, painottaa Männistö.

Jukka Männistö huomauttaa myös, ettei TEO ratkaise asioita yhden esittelijän tai yhden asiantuntijan lausunnon perusteella. Mitä monipolvisempi ja vakavampi kantelu on kyseessä, sitä enemmän lausuntoja ja kannanottoja pyydetään sekä TEO:n omilta että ulkopuolisilta lääketieteen ja oikeustieteen asiantuntijoilta.

- Ennen kuin lääkärinoikeuksien rajoittamista koskeva asia edes tulee viisijäsenisen lautakuntamme käsittelyyn, asiaa on käsitelty meillä monessa portaassa, muistuttaa Männistö.

- Ja vielä ennen lautakunnan ratkaisua kaikki prosessin aikana kertyneet asiakirjat toimitetaan ammattihenkilön itsensä käyttöön, ja hänellä on oikeus esittää niissä esitettyihin asioihin oma loppuselityksensä sillä tavalla kuin ammattihenkilölain 38 § edellyttää, Männistö kertoo.

Lautakunnassa myös ammattijärjestön edustaja

Terveydenhuollon oikeusturvakeskusta on joskus kritisoitu sisäänpäinlämpiävyydestä; yksi ja sama organisaatio tutkii, syyttää ja tuomitsee. Voiko silloin toteutua moniarvoinen oikeudenmukaisuus ja yksilön oikeusturva?

Jukka Männistö korostaa, että TEO:n rooli on ensisijaisesti valvoa sitä, että terveydenhuollossa toimitaan vallitsevien hoitokäytäntöjen ja voimassaolevien säännösten mukaisesti. Se ei myöskään ratkaise sitä, kenen hoitoideologia on moraalisesti oikein.

- Vallitsevia hoitokäytäntöjä peilataan uusimpiin kirjattuihin dokumentteihin, kuten esimerkiksi Käypä hoito -suosituksiin ja Kansallisen terveysprojektin tuottamiin hoitokriteereihin, Männistö huomauttaa.

Ammattioikeuksia valvovan lautakunnan jäsenet ovat sosiaali- ja terveysministeriön asettamia, eivät yksin TEO:n "sisäpiiriläisiä".

Männistö muistuttaa myös, että silloin kun lautakunnassa päätetään terveydenhuollon ammattihenkilön oikeudesta harjoittaa ammattiaan, lautakunnassa istuu vakituisten jäsenten ja Männistön lisäksi myös tutkittavan henkilön oman ammattialan asiantuntija, joka on nimetty ammatinharjoittajan ammattijärjestön esityksen pohjalta. Lääkäriliiton esityksen mukaisesti sen edustaja lautakunnassa tällöin on toiminnanjohtaja

Heikki Pälve

Jos jotain voisi muuttaa

Jukka Männistö korostaa, ettei TEO:n tavoite ole vain jakaa päätöksiä kanteluihin. Männistö näkisi TEO:n mieluusti proaktiivisena toimijana, jonka antamat ratkaisut ohjaisivat terveydenhuollon yksiköiden toimintaa.

- Parhaimmillaan antamamme ratkaisut herättäisivät muutkin terveydenhuollon toimijat tarkastelemaan omia hoitoprosessejaan ja ennaltaehkäisemään vahinkoja ja läheltä piti -tapauksia.

Jukka Männistö kertoo ilahtuen kesällä lukeneensa tiedotusvälineiden uutisia siitä, miten terveydenhuollossa haluttaisiin muuttaa suhtautumista hoidon ongelmiin.

- Jos hoidossa sattuneista haittatapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulisi avoimesti käsiteltäviä tapahtumia painottumatta syyllisten hakemiseen, siitä hyötyisivät kaikki osapuolet, sanoo Jukka Männistö.

Lisää Joroisten tapauksesta Heikki Pälven pääkirjoituksessa s. 2831-2 Jukka Männistö torjuu väitteet siitä, etteikö kanteluiden kohteena olevalla lääkärillä olisi mahdollisuutta puolustautua TEO:n käsittelyn aikana.