Pekka Puska: KTL olisi luonteva ylläpitäjä, jos kansallinen DNA-rekisteri päätettäisiin luoda

Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja

Pekka Puska

- Peruskysymys on, haluaako suomalainen yhteiskunta rekisteriä. Siihen ei Kansanterveyslaitos ota kantaa. Mikäli rekisteri haluttaisiin, tulisi lainsäädännöllä tarkkaan sopia sen käytöstä. Ongelmana on kansan luottamus ja rekisterin käyttötarkoitus, Puska vastasi sähköpostitse työmatkaltaan Brasiliasta.

Vanha ajatus kaikkien kansalaisten DNA-tiedot käsittävästä rekisteristä nousi vuoden tauon jälkeen julkisuuteen viime viikolla. Uusin ehdotus kuultiin keskusrikospoliisin päällikkö

Rauno Rannalta

Tällä kertaa alkuperäistä ajatusta oli kuitenkin viety uuteen suuntaan. Rannan mielestä laaja DNA-rekisteri toimisi myös poliisin työkaluna vakavien rikosten tutkinnassa.

Sisäministeri

Kari Rajamäki

Markku Salminen

Reijo Aarnio

Aiemmin DNA-rekisterin hyödyistä puhuttaessa on korostettu enemmän yleisinhimillisiä näkökohtia kuin poliisitutkinnan tarpeita. Tsunamikatastrofin yhteydessä nousi esiin, että valmiiksi kootusta DNA-rekisteristä olisi ilmeisiä etuja, kun vainaja tunnistetaan suuronnettomuustilanteissa.

Puskan mukaan valtakunnallisesta DNA-rekisteristä olisi "monenlaista tutkimuksellista hyötyä". Hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa siihen, tarvittaisiinko DNA-rekisteriä myös KRP:n ja Rauno Rannan esittämiin tarkoituksiin eli välineeksi poliisitutkintaan.

- Kansanterveyslaitoksen tehtävänä ovat väestön terveys- ja sairausasiat. Emme ota kantaa rikospoliisin tai muiden hallinnonalojen tarpeisiin, Puska vastasi.

Puskan mukaan DNA-rekisteri olisi teknisesti varsin helppo luoda äitiysserologianäytteiden ja muiden biologisten tutkimusaineistojen nykyistä käsittelyä ja säilyttämistä muuttamalla.

Janne Ora