Pikkukeskosilla paljon oireettomia keuhkojen toimintahäiriöitä
Pikkukeskosilla ilmenee kasvuiässä paljon keuhkojen toimintahäiriöitä, jotka eivät välttämättä aiheuta lapselle oireita. Siksi myös vähäoireisia ja oireettomia pikkukeskosia pitäisi lapsuusvuosina seurata terveydenhuollossa, jotta heille varmistettaisiin mahdollisimman toimivat keuhkot aikuisiässä, sanoo LL Suvi Mieskonen.
- Se että ei alkuvaiheessa sairasta bronkopulmonaalista dysplasiaa, ei suojaa keuhkojen toimintahäiriöiltä jatkossa, hän huomauttaa.
Suvi Mieskonen on väitöstutkimuksessaan selvittänyt kouluikään varttuneiden pikkukeskosten kasvua, kehitystä ja keuhkojen toimintaa sekä erityisesti äidille tai lapselle annetun deksametasonihoidon pitkäaikaisvaikutuksia.
Väitöstutkimuksessa tutkittiin raskausviikoilla 24-30 syntyneitä keskosia, joille oli annettu deksametasonihoitoa hengityskoneesta vieroittamiseksi tai joiden äidit olivat saaneet deksametasonihoitoa sikiön keuhkojen kypsyttämiseksi ennenaikaisen synnytyksen uhatessa. Keskosvauvoille annettava deksametasonihoito on viime vuosina huomattavasti vähentynyt, koska sen on havaittu vaikuttavan haitallisesti keskushermostoon.
- Sen sijaan tämäkin tutkimus tuki näkemystä, jonka mukaan äidille annettavan steroidihoidon kuuluu olla rutiinihoito, jos ennenaikainen synnytys uhkaa. Nykyään yleisimmin käytetään beetametasonihoitoa, Suvi Mieskonen toteaa.
Äidille kerta-annoksena annettava deksametasonihoito paransi Mieskosen mukaan selvästi lapsen mahdollisuuksia jäädä henkiin ja vointia varhaisvaiheessa. Sen ei pitkäaikaisseurannassa havaittu lisäävän myöskään neurologisia haittoja tai keuhkojen tai sydämen toiminnan häiriöitä. Tiedot uusintahoitojen tehosta tai haitoista ovat vielä ristiriitaisia.
Mieskosen tutkimuksessa 29 % keskoslapsista oli vaikeasti tai kohtalaisesti vammaisia. Kolmasosalla lapsista, jotka olivat saaneet deksametasonia, oli CP-oireyhtymä, mutta ero ei ollut merkitsevä lumeryhmään verrattuna. Äidin deksametasonihoidon jälkeen vaikeaa tai kohtalaista vammaisuutta oli 22 %:lla lapsista, kun vastaava luku oli lumeryhmässä 75 %. CP-vammaisia oli 11 % deksametasoniryhmässä ja 50% lumeryhmässä.
Oskillometria hyvä menetelmä
Mieskosen mukaan impulssioskillometria osoittautui erinomaiseksi menetelmäksi pikkukeskosina syntyneiden keuhkojen tutkimiseen.
- Lapset suoriutuivat oskillometriasta paremmin kuin perinteisistä spirometriatutkimuksista, vaikka osa oli vammaisia tai hyvin keuhkosairaita.
Deksametasonilla ei havaittu olevan vaikutusta sydämen kasvuun tai toimintaan. Mieskonen pitää kuitenkin tärkeänä, että keuhkosairaille pikkukeskosina syntyneille tehdään sydäntutkimuksia.
- Heillä keuhkosairauden oireet voivat sekoittua sydänoireisiin. Vaikea keuhkosairaus voi aiheuttaa sydänsairautta tai lapsille ei tehdä sydäntutkimuksia, koska ajatellaan oireiden johtuvan keuhkoista, hän arvioi tutkimukseen osallistuneiden lasten vakavien sydänlöydösten perusteella.
Mieskonen pitää tärkeänä, että keskoslapsia suojattaisiin tupakoinnilta. Niillä lapsilla, joiden perheissä tupakoitiin, kaasujen vaihto oli jonkin verran heikompaa kuin muilla. Varsinkaan pikkukeskosten itsensä ei pitäisi ryhtyä tupakoimaan.
