Pohjoismainen tilastovertailu lasten ja nuorten terveydestä
24.11.2005 47 3
Pohjoismaisen vertailun mukaan Suomessa syntyy vähän pienipainoisia lapsia, suomalaiset nuoret tupakoivat eniten ja tanskalaiset nuoret käyttävät alkoholia ja huumeita. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrät ovat kasvaneet kaikissa Pohjoismaissa. Tiedot perustuvat Pohjoismaisen terveystilastollisen komitean (Nomesko) ja Pohjoismaisen sosiaalitilastollisen komitean (Nososko) vuosikirjoihin.
Vastasyntyneiden terveys on parantunut kaikissa Pohjoismaissa. Ennenaikaisten synnytysten määrä Suomessa (5,5 %) on pienempi kuin muualla Pohjolassa (5,8-7,2 %). Suomessa syntyy myös vähiten pienipainoisia eli alle 2500-grammaisia lapsia (4,1 %). Noin 3 pohjoismaalaista lasta tuhannesta kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana. Tanskalaislasten riski on kuitenkin tätä suurempi (5/1000).
Ruotsalaisten lasten ja nuorten kuolleisuus on Pohjoismaiden vähäisin, 13/100 000. Tähän vaikuttaa erityisesti tapaturmakuolemien pieni määrä. Suomessa kuolee 18/100 000 lasta ja nuorta kohti. Erityisesti lasten ja nuorten liikenneonnettomuus- ja itsemurhakuolemat ovat Suomessa muita yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa.
Lasten ja nuorten diabetes on yleistynyt. Suomessa sairastuneita on eniten. Myös astma ja allergiat ovat yleistyneet, mutta näistä ei ole saatavissa vertailukelpoisia tietoja. 15-19-vuotiailla nuorilla on myös aiempaa enemmän sairaalahoitojaksoja mielenterveysongelmien vuoksi. Suomalaisnuorilla on enemmän masennuksesta, psykooseista ja syömishäiriöistä johtuvaa sairaalahoitoa. Osa erosta voi johtua avo- ja laitoshoitojen tarjonnasta ja järjestämisestä.
Teini-ikäiset suomalaisnuoret tupakoivat pohjoismaalaisista eniten. Yhteensä 41 prosenttia oli tupakoinut kuukautta ennen kyselytutkimusta, kun osuus muissa Pohjoismaissa oli 20-30 prosenttia. Tanskalaisnuoret käyttävät eniten alkoholia, suomalaiset toisiksi eniten. Tanskalaiset olivat kärjessä myös kannabiksen käytössä.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrät ovat kasvaneet kaikissa Pohjoismaissa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Myös sijoitettujen lasten ja nuorten osuudet ovat kasvaneet, nopeimmin Suomessa. Kaikissa Pohjoismaissa sijoitetaan kodin ulkopuolelle lastensuojelullisista syistä enemmän poikia kuin tyttöjä. Eniten sijoitettuja lapsia ja nuoria oli 15-17-vuotiaiden ikäryhmässä, Suomessa 16,1 nuorta tuhatta kohti.
