Potilas tarvitsee turvaa puoskareiden käsissä

Nykyihminen kurkottaa hyvää oloa ja terveyttä lähes hinnalla millä hyvänsä. Tämän ovat jo vuosia sitten havainneet myös erilaiset yrittäjät, jotka lupaavat "parantaa" ja piristää potilaita jo tunnetuilla, mutta myös mitä mielikuvituksellisimmilla keinoilla. Siinä missä TEO tarkkaa jokaista terveydenhoitoalan ammattilaista, nämä ihmeparantajat saavat touhuta vailla valvontaa.

Vaihtoehto- eli uskomushoidot lähtivät kohti kultakauttaan heti 1990-luvun lamavuosien jälkeen ja markkinat ovat vuosien myötä paisuneet laajaksi ja mitä lupaavammaksi bisnekseksi. Lähes kuka tahansa voi nykyisin kotona ryhtyä antamaan vaihtoehtohoitoja, vaikkapa hypnoterapiaa ilman minkäänlaista koulutusta. Parin päivän viikonloppukursseilla tarjottavaa hoitorepertuaaria voi täydentää kymmenillä "erikoisaloilla".

Kuusi keski-ikäistä naista istuu saunailtaa, kun puhe kiertyy vaihtoehtohoitoihin. Naiset ovat hyvin koulutettuja ja hyvätuloisia. Kenelläkään ei ole vielä kummempia kremppoja ja peruskunto on hyvä. Jokainen heistä on kuitenkin jossakin elämänsä vaiheessa turvannut ainakin yhteen vaihtoehtohoitoon.

Tuorein muisto on innokkaalla vaihtoehtojen kokeilijalla: EMDR-silmänliiketerapia, joka kuulemma vapautti vanhoista lapsuuden muistoista ja rasitteista. Sähköterapiassa hänestä taas löytyi mielin määrin homeita ja matoja, joita nyt karkotetaan erilaisilla rohdoilla elimistöstä. Ja tämä hoidettava on yliopistossa tohtoriksi väitellyt nainen.

Kaksi kyynisemmin vaihtoehtohoitoihin suhtautuvaa saunojaa on käynyt yksinomaan uteliaisuuttaan ja ajanvietteeksi jalokivi- ja kukkaisterapiassa. Lähinnä vitsinä he tutustuivat myös enkeliterapiaan odottamatta kuitenkaan mitään taivaallista.

Saunojakuusikkomme on selvinnyt kokeiluistaan lähinnä kukkaron kevenemisellä ja ilman terveyshaittoja, jos tosin kovin suurta kohennustakaan elämään ei ole tullut. Mutta, mitä tehdä, jos tällaisista hoidoista lähtee tosissaan hakemaan parannusta tai jos hoidossa tapahtuu jokin odottamaton vahinko?

Puoskarilaki suojaa ruotsalaisia

Vaihtoehtohoitoihin turvaavalla suomalaispotilaalla on tuskin lainkaan oikeusturvaa.

Ruotsalaisilla menee paremmin. Siellä säädettiin jo vuonna 1960 erityinen puoskarilaki, joka viime vuosikymmenen lopussa uudistettiin uskomuslääkinnällistä toimintaa koskevaksi laiksi. Laki ei koske koulutuksen ja luvan saaneita lääkäreitä eikä hoitajia, jotka ovat sosiaali- ja terveysviranomaisten valvonnassa.

Ruotsin puoskarilaki koskee sellaisia "maallikkoja", jotka korvausta vastaan tutkivat ihmisten terveydentilaa ja suorittavat erilaisia hoitotoimenpiteitä. Laki luettelee erikseen joukon sairauksia, joita kouluttamattomat henkilöt eivät saa hoitaa. Luetteloon kuuluvat muun muassa yhteiskunnalle vaaralliset tartuntataudit sekä syöpä, diabetes ja epilepsia.

Lain mukaan maallikko ei saa hoitaa raskauteen ja synnytykseen liittyviä sairaustiloja eikä alle kahdeksanvuotiaita lapsia. Puoskari voidaan tuomita sakkoihin tai enintään vuodeksi vankilaan.

TEO valvoo vain ammattilaisia

Meillä potilas on huomattavasti heikommalla. Nykyisellään vaihtoehtohoitoihin pettyneen potilaan keinot ovat olemattomat. TEO valvoo vain terveysalan ammattilaisia. Kuluttajaviranomaistenkin keinot ja resurssit ovat riittämättömät. Harva rohkenee turvata viimeiseen vaihtoehtoon; kääntyä poliisin puoleen ja tehdä rikosilmoitusta.

Laillistetun terveydenhoitohenkilöstön toimintaa valvovan TEO:n rekisterissä ovat alan ammattilaiset lääkäristä lähihoitajaan ja rekisteriin kirjataan myös ammattilaisten mahdollisesti saamat sanktiot. TEO:n toiminnan laajentamista pohtinut työryhmä katsoi äskettäin, että virasto pitäisi jatkossakin säilyttää vain terveysalan ammattilaisten valvojana.

Myös osa lääkäreistä antaa vastaanotoillaan perinteisten hoitojen tueksi vaihtoehtoisia hoitoja, esimerkiksi akupunktiota tai hypnoosihoitoa. Tällöin TEO:n valvonta tietysti ulottuu myös näihin hoitoihin.

Silloin kun lääkärikeskuksessa on terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi mukana myös "kouluttamattomia" vaihtoehtohoitajia, nykyisin lääninhallitus voi puuttua toimintaan. Ensi vuoden syksystä voimaan tulevan lain mukaan myös TEO voi valvoa ja puuttua lääkärikeskuksissa toimivien vaihtoehtohoitajien työhön.

Ongelmista esiin vain murto-osa

Potilasjärjestöt ottavat silloin tällöin TEO:on yhteyttä vaihtoehtohoitojen "taivaita lupaavan" ilmoittelun takia. Yksityisiltä potilailta valituksia tulee harvoin, yksi-kaksi vuodessa. Läänintasollakin valituksia on paljon odotettua vähemmän

Johtaja

Tarja Holi

- Potilaat kohtaavat vaihtoehtojen kentillä aivan varmasti enemmän ongelmia kuin, mistä valittavat. Osa potilaista kantaa vastuunsa itse, koska he hoitoihin turvatessaan ovat tienneet minne menevät. Harva lähtee tekemään asiastaan rikosilmoitusta. Eri asia ovat sitten muutamat valitukset kuluttajaviranomaisille. Niissä potilas on lähinnä närkästynyt tehottomaan hoitoon kuluneesta rahasummasta, Tarja Holi sanoo, muttei ota vielä kantaa mahdollisen puoskarilain tarpeellisuuteen.

Kontrollia tarvitaan - keinot vielä hukassa

"Maallikkoparantajien" toimien valvontaa ja potilaiden oikeusturvan kohentamista on eri aloilla peräänkuulutettu jo vuosia. Viimeksi kesäkuussa Suomen Mielenterveysseura kiinnitti huomiota väärinkäytösten kohteeksi joutuneiden potilaiden oikeusturvan puutteisiin ja asiasta tehtiin myös eduskuntakysely.

Sosiaali- ja terveysministeriö on jo syksyllä käsitellyt asiaa sitä koskevassa neuvottelussa ja neuvotteluja jatketaan heti kevättalvella. Tällöin mukana ovat myös ainakin kuluttajapuolen ja poliisin edustajat. Kevään aikana saataneen viitteitä erityisen "puoskarilain" tarpeellisuudesta Suomessa.

Apulaisosastopäällikkö

Marja-Liisa Partanen

- Tehtävä ei ole helppo, koska ei voida edes antaa tarkkaa ja pysyvää määritelmää vaihtoehtohoidoista, koska hoidot muuttuvat ja niitä tulee kaiken aikaa lisää. Kuitenkin myös meidän intressissämme on saada tällainen toiminta nykyistä läpinäkyvämmäksi, jotta ihminen tietäisi millaisen "ammattilaisen" luokse ollaan milloinkin menossa, Partanen sanoo ja korostaa myös potilaan omaa vastuuta.

Juridiset ongelmat puoskarilain esteenä?

Juristina Partanen näkee ongelmia mahdollisen puoskarilain säätämisessä.

- Ruotsissa lähdettiin jo 1960-luvulla toisenlaisesta ajattelutavasta ja siten koko terveysalan lainsäädäntö muotoutui siellä toisenlaiseksi. Jos meillä lähdetään toteuttamaan Ruotsin mallin mukaista puoskarilakia, se merkitsisi koko terveydenhuollon oikeusturvaa koskevan lainsäädännön rakenteellista muuttamista.

Marja-Liisa Partanen korostaa, että 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla meillä tehtiin lähinnä puitelakeja. Nyt vaaka on kallistumassa siihen suuntaan, että joitakin asioita pitäisi säädellä tarkemmin. Yhtenä tällaisena osa-alueena on nostettu keskusteluun viime aikoina paljon esillä ollut hypnoosihoito, jonka käyttö voitaisiin määräyksin sallia vain asiaan perehtyneille lääkäreille.

Norjassa tehdään parhaillaan selvitystä siitä, miten vaihtoehtohoidot on kirjattu lainsäädäntöön eri EU-maissa. Ennen mahdollista Suomen lainsäädännön muuttamista ministeriössä odotetaan tämän selvityksen tuloksia.