Puolet dementiapotilaista jää ilman diagnoosia
Perusterveydenhuollossa ei tutkita muistihäiriöitä riittävän varhain ja dementia jää diagnosoimatta puolelta sitä sairastavista, todetaan väitöstutkimuksessa.
Vain alle puolelle dementiaa sairastavista vanhuksista oli tehty perusterveydenhuollossa dementiadiagnoosi, totesi LL Minna Löppönen väitöstutkimuksessaan. Dementiadiagnoosi oli kirjattu 77 %:lle vaikeasti dementoituneista, 46 %:lle keskivaikeasti ja 33 %:lle lievästi dementoituneista vanhuksista.Potilaille ei tehty muistihäiriöiden selvittämiseksi suositeltuja tutkimuksia rutiininomaisesti, ja ne tehtiin suureksi osaksi taudin myöhäisessä vaiheessa. Jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon oli lähetetty vain kolmasosa dementiaa sairastavista vanhuksista. Dementiaa sairastavat käyttivät keskimäärin 5,7:ää lääkettä, kun ei-dementoituneilla oli käytössä keskimäärin 3,8 lääkettä. Dementiaa sairastavilla oli myös enemmän oheissairauksia (8,3) kuin ei-dementoituneilla (6,0).
Joka kolmas dementiapotilas käytti vahvasti antikolinergisiä lääkkeitä. Näiden lääkkeiden on osoitettu heikentävän iäkkäiden kognitiivista toimintakykyä ja altistavan potilaita sekavuustiloille.
– Dementian diagnosoimisessa perusterveydenhuollossa tarvitaan aktiivisempaa otetta. Varsinkin potilaisiin, joilla on lievä dementia, tulisi kiinnittää enemmän lääketieteellistä huomiota, Minna Löppönen toteaa. Väitöstutkimuksen aineistona oli noin 1 250 yli 65-vuotiasta henkilöä.
