Raahessa aikuisneuvolaan kutsutaan kokonainen ikäluokka

Raahen seudulla on tänä vuonna kutsuttu aikuisneuvolaan koko vuonna 1939 syntyneiden ikäluokka. Kutsutut ovat innoissaan, ja vain harva on jättänyt tulematta. Neuvolassa käynnillä oikein kehuskellaan.

Raahen aikuisneuvolassa ei selvitetä pelkästään asiakkaiden fyysistä terveyttä, vaan koko elämäntilannetta tietokoneen käytöstä asumiseen ja turvallisuuden tunteeseen.

Seulontaikäluokkaan kuuluvia on Raahessa, Pyhäjoella, Ruukissa, Siikajoella ja Vihannissa yhteensä noin 360. Tähän mennessä heistä on käynyt tammikuussa aloittaneessa neuvolassa noin puolet. Aikuisneuvolaa pyörittää yksi terveydenhoitaja, ThM Liisa Salo, joka kiertää vaakoineen ja tietokoneineen paikkakunnalta toiselle.

- Vuonna 1939 syntyneiden ikäluokka on jäänyt vastikään eläkkeelle. Nämä ihmiset ovat muutosalttiissa vaiheessa ja etsivät uutta elämäntyyliä, kuvaa alueen aikuisneuvolan mallin kehittänyt geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula Raahen terveyskeskuksesta.

Piileviä riskejä yllättävän paljon

Seulonnan puolivälissä on jo ilmennyt, että aikuisneuvolan asiakkailla on runsaasti piileviä terveysriskejä: painoindeksi oli yli 30:n lähes 40 prosentilla seulotuista, ja kolesteroliarvot olivat suositeltua suuremmat kahdella kolmasosalla. Verensokeriarvot olivat poikkeavat neljänneksellä, ja hammaslääkärissäkäynnistä oli monilla ehtinyt vierähtää jo vuosia.

- Piilevien riskien runsaus on sikäli yllättävää, että nämä asiakkaat ovat olleet terveydenhuollon piirissä. Lähes puolet on kuitenkin ollut riittämättömässä hoidossa. Uskon, että olemme saaneet asiakkaita havahtumaan juuri piilevien riskien suhteen, Marja-Liisa Karjula sanoo.

Toisaalta tutkitut ovat fyysisesti hyväkuntoisia sikäli, että melkein jokainen oli ajanut pyörällä viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana.

Vielä ei tarvita huippuhienoja nettipalveluja

Perinteisistä aikuisneuvoloista poiketen Raahessa selvitellään asiakkaan elämäntilannetta paljon laajemmin kuin vain fyysisen terveyden osalta.

Tavanomaisten painon, pituuden, kuulon ja näön mittausten jälkeen selvitetään toimintakykyä, unta, lääkitystä, sosiaalisia suhteita, asumista, muistia, mielialaa, työhistoriaa, turvallisuutta tai vaikkapa tulevaisuuden suunnitelmia.

Juuri näiden asioiden käsittelyyn asiakkaat ovat myös jälkikäteen olleet kaikkein tyytyväisimpiä.

- Tällä ikäryhmällä on valtava puhumisen tarve. Ihmiset ovat päästäneet terveydenhoitajan lähelle ja vastaanotolla on puhuttu hyvin syvällisistäkin asioista, Marja-Liisa Karjula sanoo.

Näissä keskusteluissa on käyty läpi pelkoja, yksinäisyyttä ja ystävyyssuhteita, mutta myös hyvin maanläheisiä asioita: kuinka leveä on vessan oven oltava, jotta siitä vanhempana mahtuu rollaattorilla.

Myös esimerkiksi hoitotahtoa ja testamenttiasioita on käsitelty, samoin raha-asioita.

Neuvolassa on saatu ikäluokasta sellaista käytännön tietoa, joka tuskin muuten olisikaan tullut esille: neljällä asiakkaalla viidestä ei ole tietokonetta tai asiakas ei osaa käyttää sitä.

- Se on merkittävä tieto. Jos 65-vuotiaista vasta joka viides käyttää tietokonetta, on tälle ikäryhmälle vielä turha kehittää valtavan hienoja nettipalveluja, Marja-Liisa Karjula huomauttaa.