Raskaana oleville suositellaan vain lyhytvaikutteisia nikotiinikorvausvalmisteita
Suomessa suositellaan nikotiinikorvaushoitoa odottaville äideille, jotka eivät kykene muuten lopettamaan tupakointia.
- Purukumi tai nenäsuihke annostellaan tarpeen mukaan, jolloin äidin ja sikiön elimistön nikotiinipitoisuus laskee välillä. Pitkävaikutteisia laastareita käytettäessä pitoisuus on korkea koko vuorokauden, selittää Kansanterveyslaitoksen asiantuntijalääkäri Kristiina Patja.
Sikiössä nikotiinipitoisuus on noin kolminkertainen äitiin verrattuna.
- Vaikka nikotiinin vaikutukset sikiöön tunnetaan vielä puutteellisesti, on pelkkä nikotiini sikiölle tupakkaa turvallisempi vaihtoehto. Tupakan häkä alentaa sikiön happipitoisuutta, joka näkyy sikiön hematokriitin nousuna. Myös tupakan karsinogeenit jäävät pois korvaushoitoa käytettäessä.
- Nikotiini ei kuitenkaan ole sikiölle riskitön, sillä nikotiinin keskushermostomuutokset sekä verenkiertovaikutukset näkyvät sikiössäkin.
Tupakointiin puuttuminen on vaikeaa
Viisitoista prosenttia suomalaisnaisista tupakoi raskauden aikana. Neuvoloissa tupakointiin puuttuminen koetaan usein vaikeaksi, vaikka tieto tupakoinnista kirjataankin neuvolakorttiin.
- Syyllistämisen pelko on yksi suuri este puuttua tupakointiin.
- Työntekijät tarvitsevat parempia työkaluja ja paikan, jonne ohjata vaikeasta tupakkariippuvuudesta kärsivät äidit. Tupakkaklinikat ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Myös vertaistuki auttaa. Äidit tarvitsevat ylipäätään enemmän tietoa tupakoinnin vaikutuksesta raskauden kulkuun jo raskautta suunnitellessaan, korostaa Kristiina Patja.
Odottavilla äideillä, jotka tupakoivat, on tilastollisesti alempi koulutustaso ja he ovat nuorempia kuin tupakoimattomat.
- Tupakointi voi neuvolassa tuntua äidin ongelmista pienimmältä, ja siihen on siksi helppo jättää puuttumatta.
Asiantuntijaryhmä on jopa esittänyt ilmaista nikotiinikorvaushoitoa odottaville äideille.
- Kela ei korvaa näitä hoitoja, mutta kustannustehokkainta olisi ehkäistä ennalta tupakoinnin syntyvälle lapselle aiheutuvia haittoja, kuten pienipainoisuutta, keuhkomuutoksia ja myöhempiä mahdollisia oppimisongelmia, toteaa Kristiina Patja.
