Reitit puhaltaa pölyt hoitosuosituksista

Erilaiset hoitosuositukset ja hoitoketjukaavat jäävät usein hyllyillä pölyyntyviksi paperipinkoiksi. Tämä arkinen tosiasia on todettu Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä. Samalla niin hoitosuosituksissa kuin -ketjuissakin on silti nähty hyötyjä, jotka olisi saatava käyttöön. Keino, jolla tähän pyritään, on Reitit-projekti.

Reittejä on laadittu lounaisessa Suomessa runsaat kaksi vuotta. Ohjelma on edennyt kokeiluvaiheeseen, jossa testaajana on Härkätien terveyskeskus Liedossa.

Keuhkosairauksien erikoislääkäri Anne Böök Paimion sairaalasta on ollut Reittien tekijänä astmassa ja keuhkoahtaumataudissa.

- Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa lääkäreillä on näyttöpäätteellään pikakuvake, jossa lukee astma ja COPD. Klikkaamalla kuvaketta, lääkäri saa eteensä juuri sen tiedon, mitä hän juuri nyt tarvitsee potilaansa kanssa. Hän löytää heti esimerkiksi ohjeet siitä, miten tutkin COPD-epäilyn, miten hoidan akuutin astmapotilaan ja minne sekä kenelle lähetän huonosti hoitoon reagoivan astmalapsen, Böök kuvaa.

Tiedot löytyvät toki nykyisinkin useasta ohjeistosta ja tietopankista, mutta niitä ei käytetä niin innokkaasti kun voisi luulla.

- Ne ovat liian laajoja kokonaisuuksia, jotta niistä saisi välittömästi apua, kun potilas on jo siinä edessäsi, Böök toteaa.

Keikkalääkärin pelastus

Reitit-ohjelman käytännönläheisyyttä on, ettei se neuvo ylimalkaisesti teetä potilaalle spirometria, vaan vielä senkin, kuka spirometrian tekee, missä ja kuinka häneen saa yhteyden.

- Ohjelma räätälöidään kullekin terveyskeskukselle, koska toimintamallit vaihtelevat kunnasta toiseen, Böök selvittää.

Reitit-filosofian lähtökohta on, että terveyskeskuslääkäriltä ei voida odottaa kaikkien sairauksien modernien hoitojen muistinvaraista hallitsemista. Se on mahdotonta, kun yhä useampien sairauksien hoitovastuuta siirretään perusterveydenhuoltoon. Poikkeuksellisesta oppimiskyvystäkään tai supermuistista ei ole apua, sillä paikalliset rakenteet ja toimintatavat voivat estää sen, etteivät uudet opit saa jalansijaa arkityössä.

Reitit-ohjelmilla varustetut terveydenhuoltoyksiköt kestäisivät Böökin mukaan nykyistä paremmin keikka- ja sijaislääkäreitä. Tilapäiset työntekijät eivät voisi sekoittaa tutkimus-, hoito- ja lähettämiskäytäntöjä, koska ajantasainen tieto menettelyistä olisi heillä koko ajan vain hiirenklikkauksen takana.

Oikeiden ihmisten ketjut

Hoitoketjujen suurin sotkija on usein ollut se, että ne on laadittu erikoissairaanhoidon näkökulmasta, ellei peräti sanelusta. Tämän kipukohdan reittientekijät ovat myöntäneet ja ratkaisseet: hoitoketjut laaditaan yhteistyössä terveyskeskusten henkilökuntien kanssa. Ketjut rakentuvat alueiden ja kuntien todellisten voimavarojen, todellisten ihmisten ja todellisten olojen varaan.

- Ja nehän vaihtelevat valtavasti alueella, jossa on Turun kaltaisia suuria kaupunkeja ja toisaalta pieniä saaristokuntia, sanoo Reitit-projektin koordinaattori, professori Jussi Mertsola.

Mertsola tähdentää, että Reitit on myös kattava täydennyskoulutusohjelma. Tietoverkon sähköiset sisällöt eivät synny tyhjästä, vaan koulutustapahtumien hedelmänä. Paikallisia ja alueellisia hoitosuositus- tai ketjukaavioita aletaan piirtää vasta, kun kaikki terveydenhuollon osapuolet ovat pohtineet niitä yhdessä.

Reitti ehkä 20-30 tautiin

Kaikista sairauksista ei voida tehdä omaa Reitit-pakettia, Mertsola sanoo.

- Realismia on, että Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa pyöritetään verkossa 20-30 taudin tiedostoja ja niihin liittyvää täydennyskoulutusta. Keuhkosairauksien ohessa tekeillä ovat sepelvaltimotaudin, depression, säärihaavan, ihokasvainten, diabeteksen, huumehoidon ja lasten oppimisvaikeuksien sekä käytöshäiriöiden Reitit.

Reitit on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien, Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Duodecim-seuran Turun aluetoimiston yhteistyöprojekti.