Ruotsin foolihappokiista ei yllä Suomeen
Naapurimaassa on kaavailtu foolihapon lisäämistä jauhoihin, mutta ratkaisua aikeisiin ei ole saatu. Foolaattitäydennystä on pohdittu Suomessakin.
Ruotsissa käyty kiista elintarvikkeiden foolihappolisistä ei heilauta suomalaiskäsityksiä.
Ruotsissa on pohdittu foolihapon lisäämistä jauhoihin, mutta ratkaisua aikeisiin ei ole saatu. Suomalaisasiantuntijan mukaan meillä ei ole yritettykään saada foolihappoaiheeseen konsensusta, sillä Suomessa elintarvikkeiden täydennyspolitiikka on erilainen kuin Ruotsissa.
– Suomessa on niin sanotun yleisen luvan piiriin kuuluvia täydennyksiä, kuten maidon D-vitaminointi, joille ei tarvitse hakea lupaa. Muille täydennyksille pitää hakea tällä hetkellä Evirasta lupa. Lupakäytäntö tosin poistuu heinäkuussa, kun EU:n täydennysasetusta aletaan soveltaa, FT, erikoistutkija Tero Hirvonen Kansanterveyslaitoksesta huomauttaa.
Hirvosen mukaan Suomessa ei ole lähdetty lisäämään foolihappoa elintarvikkeisiin kahdesta syystä.
– Tietoa foolihapon hyödyistä ja riskeistä ei ole tarpeeksi. Toiseksi foolihappo on niin sanotun kapean turvamarginaalin ravintoaine, jossa saantisuositus ja hyväksyttävän saannin yläraja ovat lähellä toisiaan. Olisi siis vaikea löytää täydennystasoa ja elintarviketta, joilla täydennys kohdistuisi oikein - siis liian vähän saavat saisivat tarpeeksi, mutta kukaan ei saisi liikaa, Hirvonen perustelee.
Lisäämisessä on riskejä
KTL:ssa on tutkittu erilaisia elintarvikkeiden täydennysvaihtoehtoja ja tultu siihen tulokseen, että foolihapolla täydentäminen olisi turvallisinta ja tehokkainta silloin, kun täydennys tehdään mahdollisimman moneen elintarvikkeeseen pienellä pitoisuudella.
– Pelkkä jauhojen täydentäminen on tehotonta, sillä vähän viljatuotteita käyttävät eivät hyötyisi, mutta myös riskialtista, kun paljon viljatuotteita käyttävät voivat saada liikaa foolihappoa.
Foolihapon vaarallisuudesta ollaan Hirvosen mukaan kuitenkin monta mieltä.
– Osa pitää nykyistä hyväksyttävän saannin ylärajaa liian matalana. Toisaalta monet eläinkokeet viittaavat siihen, että runsas foolihapon saanti lisää syövän riskiä. Ihmisillä näyttö on lähes olematon.
Erikoistutkija pitäisi foolihappokeskustelussa mielessä myös sen, että foolihappo peittää B12-vitamiinin puutteen. Foolihappoa antamalla B12-vitamiinin puutteen aiheuttama anemia katoaa, mutta neurologiset oireet säilyvät. Oireiden ilmaantuminen on erityisesti vanhuksilla suuri riski.
– Hyötyihin voisi laskea tutkimusten osoittaman aivohalvauksen riskin alenemisen. Yhdysvalloissa, jossa aloitettiin jauhojen foolihappotäydennys, aivohalvausten ilmaantuvuus laski. Mielestäni tietoa on kuitenkin edelleen liian vähän, että voitaisiin suositella yleistä täydennystä.
Vaikea yhtälö
Suomessa täydennetään jo joitakin yksittäisiä mehu-, muro- ja energiajuomamerkkejä ja makeisia foolihapolla. Hirvosen mielestä foolihappotäydennyksen ongelmana on myös se, että folaatin saanti korreloi vahvasti energian saannin kanssa.
–Foolihappotäydennyksen kohdentaminen vähän energiaa saaville on erityisen haastavaa, sillä pitäisi löytää sellainen elintarvike, jota vähän energiaa saavat eli vähän syövät käyttävät enemmän kuin paljon syövät. No, tämähän on lähes mahdotonta! Hirvonen huomauttaa.
Essi Kähkönen
