Ryhmäkuntoutus parantaa vanhusten terveyttä

Tarpeellisuuden tunne ja terveyden kokeminen lisääntyivät, kognitiivinen ja psyykkinen terveys paranivat, sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö vähenivät.

Yllä joitakin tuloksia, jotka saavutettiin yli 74-vuotiaiden vanhusten psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen avulla Helsingissä. Tutkimuksessa verrattiin kahta vanhusten ryhmää: interventioryhmä osallistui ryhmäkuntoutukseen, kun taas samassa lähtötilanteessa ollut verrokkiryhmä ei osallistunut. Verrokkiryhmän jäsenet käyttivät tavanomaisia sosiaali- ja terveyspalveluja eli myös niihin kuuluvia kuntoutusmuotoja.

Yksinäisyys on riskitekijä

Yksinäisyys vaikuttaa vanhusten toimintakykyyn, kuolleisuuteen ja dementoitumiseen, tämä tiedetään useiden tutkimusten perusteella. Vanhustyön keskusliitto halusi selvittää, voidaanko yksinäisten vanhusten elämänlaatua parantaa heidän kiinnostustensa mukaisesti räätälöidyllä ryhmätoiminnalla.

Lopputuloksena oli Ikääntyneiden yksinäisyys: psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus -tutkimus.

Vanhustyön keskusliiton tutkimusjohtajan, dosentti

Kaisu Pitkälän

Ryhmäkuntoutusta toteuttivat sotainvalidien kuntoutuslaitokset sekä Helsingin Kaupunkilähetyksen eli HelsinkiMission Senioripysäkki. Monikeskustutkimus on osa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa Geriatrisen kuntoutuksen kehittämishanketta.

Kognitio parani merkitsevästi

Yksi erityisen kiinnostava tutkimustulos liittyi vanhusten kognitioon. Intervention ansiosta kognitio parani merkitsevästi ryhmäkuntoutukseen osallistuneilla kontrolliryhmäläisiin verrattuna. Geriatrian erikoislääkäri Pitkälä arvioi, että kognition parantamista selittää ainakin pari syytä.

Sosiaalisen isolaation ja yksinäisyyden on arveltu aiempien tutkimusten pohjalta heikentävän muistia stressihormonien, esimerkiksi kortisolin, kautta.

- Stressin vähentyminen ja myönteinen tunnetila voi vaikuttaa muistitoimintoihinkin parantavasti. Myös myöhäiseen ikään säilyvällä aivojen plastisiteetilla on ajateltu olevan osuutta. Toisaalta mieli myös tarvitsee stimulaatiota jatkuvasti, ja stimulaatio ilmeisesti parantaa kognitiota.

Tutkimukseen osallistui myös lievää dementiaa sairastavia vanhuksia. Pitkälää kiinnostaisi tutkia vastaavan ryhmäkuntoutuksen tehoa "puhtaalla ryhmällä", jossa kaikki tutkittavat kärsisivät lievästä muistin heikkenemisestä.

Tutkimus antaa lupaavia näkymiä. Mallia kehittämällä ja soveltamalla voidaan kenties vähentää tai myöhentää lääkehoitoa sekä parantaa elämänlaatua myös laitoshoidossa.

- Tässä vaiheessa voimme jo sanoa, että ryhmäkuntoutuksen avulla voidaan suhteellisen hyväkuntoisia, mutta yksinäisyydestä kärsiviä vanhuksia kuntouttaa ennaltaehkäisevästi.

- Näkisin, että tätä toimintaa kannattaisi tehdä kuntien päiväkeskuksissa ja -sairaaloissa. Sen sijaan vaaditaan vielä lisää tutkimuksia siitä, millaista hyötyä ryhmäkuntoutuksella saataisiin pitkäaikaishoidon laitoksissa, Pitkälä sanoo.

Lupaavia lukuja

Tutkimustulokset sisältävät myös varsin vakuuttavia lukuja, joihin sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava väki voinee tarvittaessa vedota, kun mallia halutaan viedä kuntiin ja myydä idea terveyspäättäjille.

Kuntoutus esimerkiksi aktivoi interventioryhmäläisiä sosiaalisesti: 40 prosenttia jatkoi omatoimisia tapaamisia vielä vuoden kuluttua järjestetyn ryhmätoiminnan loputtua. Kontrolliryhmään verrattuna interventioryhmän jäsenistä merkitsevästi suurempi osa oli löytänyt uusia ystäviä vuoden aikana.

Kaiken kaikkiaan ryhmäkuntoutuksen myönteiset vaikutukset näkyivät psyykkisen hyvinvoinnin ja subjektiivisen terveydentilan paranemisena.

Terveydentilan paraneminen vaikutti selvästi myös terveyspalvelujen käyttöön. Interventioryhmäläiset käyttivät merkitsevästi vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin verrokkiryhmäläiset: interventioryhmän jäsenet käyttivät terveyspalveluihin seurantavuotta kohti keskimäärin reilut 1 500 euroa, kontrolliryhmäläiset lähes tuhat euroa enemmän. Ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä.

Pitkälän mukaan ryhmäkuntoutus on selvästi kustannusvaikuttavaa toimintaa. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelujen välilliset ja välittömät kustannukset mukaan laskien interventioryhmän saavuttama säästö kompensoi ryhmäkuntoutuksen hinnan.

- Voi karkeasti sanoa, että ryhmäkuntoutuksellamme tuotettiin ikäihmisille terveyttä, psyykkistä hyvinvointia, elämänhallintaa ja sosiaalista aktivoitumista käytännössä ilmaiseksi. Säästöt tulivat muista sosiaali- ja terveyspalveluista.

"Ongelmat ovat syviä"

HelsinkiMission apulaistoiminnanjohtajan, psykoterapeutti Ari Marjovuon kehittämä ryhmäanalyysi oli antanut hyviä tuloksia yksinäisten vanhusten auttamisessa jo ennen tutkimuksen tekemistä. Tutkimusta tehtäessä ryhmäkuntoutuksen yhdeksi toimintamuodoksi lisättiin terapeuttinen kirjoittaminen.

Marjovuon mukaan tutkimusten tulokset eivät olleet yllätys.

- Kun muistelee ihmisiltä saatua palautetta, niin tutkimustulos ei ollut mikään yllätys.

Marjovuon mukaan HelsinkiMissiolla on myös omia mittareita tuloksellisuuden mittaamiseen. Niitä on kuitenkin käytetty säästeliäästi, jotta tunnelma ja senioripysäkin keskeinen toimintaidea, luottamuksellisuus ja helppo lähestyttävyys, säilyisi.

- Senioripysäkillä käyvien ihmisten ongelmat ovat aika syviä. On yksinäisyyttä, masennusta ja ahdistusta. Ongelmien vyyhti on aika moninainen.