Sienen tunnistaminen on olennaista, kun epäillään sienimyrkytystä
Sieniaika tuo jälleen myrkytysepäilyjä terveyskeskuksiin. Myrkytystietokeskukseen tuli viime vuonna vajaat 40 000 puhelua, joista noin viidennes terveydenhuoltohenkilökunnalta. Myrkytystietokeskuksen ylilääkärin
Kalle Hopun
mukaan lääkärit ovat hyvin perillä HUS:ssa toimivasta ympärivuorokautisesta palvelusta, eivätkä epäröi konsultoida sen asiantuntijoita tarvittaessa.- Sienimyrkytyksen alkuvaiheessa ollaan potilaan hoidossa aina hyvin epävarmalla pohjalla, jos syötyä sientä ei kyetä tunnistamaan. Jos sientä tai sieniruokaa on jäljellä, tunnistamiseen voi saada apua paikallisilta sieniasiantuntijoilta, hän sanoo.
- Tunnistamisen eteen kannattaa tehdä töitä, sillä muuten on monesti vain odotettava, mitä tapahtuu - myrkkyjä kun ei voi spesifisti määrittää verestä. Jos epäily valkokärpässienestä on vahva, suositellaan edelleen antibioottihoitoa.
Myrkkysienikuolemia ei Suomessa satu läheskään joka vuosi, kuten ei elinsiirtoihin johtavia munuais- tai maksavaurioitakaan. Takavuosien kohu ulkomaalaisten korvasienimyrkytyksistä Suomessa toi korvasienen torimyyntiin tehostetut ohjeet.
Kalle Hopulla ei ole antaa oireisia potilaita kohtaaville myrkkysienten pikakurssia, vaan huomauttaa, että aina voi soittaa Myrkytystietokeskukseen.
- Puhelimeen vastaavilla farmaseuteillamme on erikoiskoulutus ja käytössään tietolähteet sienimyrkytysten hoidosta. Sienen tunnistaminen puhelimitse on lähes mahdotonta.
Tärkeintä olisi siis tietää, onko sientä syöty ja mitä sientä.
- Lääkehiiltä voi antaa, ellei sienten syönnistä ole jo kulunut niin pitkä aika, että ne ovat ehtineet poistua mahalaukusta.
