Lehti 33: Ajan­kohtai­sta 33/2005 vsk 60 s. 3111

Sikiöseulontoihin tarvitaan yhtenäisemmät linjaukset

Suvi Sariola

Sikiön rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien seulontakäytännöt vaihtelevat kunnittain huomattavasti. Saman sairaanhoitopiirin kunnissa saattaa olla käytössä puolenkymmentä eri menetelmää. Suomen seulontakäytäntöjä selvittänyt FinOHTA perää asiasta laajaa terveyspoliittista keskustelua. FinOHTAn raportin mukaan seulonnat pitäisi yhdenmukaistaa ja samalla parantaa niiden laatua.

Kukin kunta päättää itse seulonnoistaan

Suuri kirjavuus kuntien seulontakäytännöissä johtuu siitä, että raskauden ajan seulontojen järjestämisestä ja seulontamenetelmän valinnasta päättävät kuntien terveyslautakunnat. Niillä ei ole tähän asti ollut käytettävissään mitään järjestelmällistä kokonaisarviota eri vaihtoehdoista.

FinOHTA ryhtyi selvittämään sikiön rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien seulontoja sen jälkeen, kun arviointia näiden seulontojen vaikuttavuudesta olivat pyytäneet sekä Suomen Gynekologiyhdistys että Kuopion kaupunki. Asia oli samaan aikaan esillä myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Viimeisin suositus raskaudenaikaisten seulontojen järjestämisestä on vuodelta 1999, mutta kunnat ovat soveltaneet sitä varsin vapaamuotoisesti. Menetelmissä on niin suurta vaihtelua, ettei sitä raportin mukaan voida enää pitää tasa-arvon kannalta hyväksyttävänä. Eroja on lisäksi niin kaikututkimuksiin käytettyjen laitteiden ominaisuuksissa kuin seulojien koulutuksessa ja taidoissakin. Osa seulontamalleista ei raportin mukaan enää vastaa hyvälle seulonnalle asetettuja tavoitteita.

Yhtenäisten suositusten puuttuminen on koettu ongelmalliseksi perusterveydenhuollossa. Käytäntöjen kirjavuus aiheuttaa ongelmia myös sairaanhoitopiireissä, missä jatkotutkimuksiin ohjautuvien määrää on vaikea ennakoida.

Kromosomi- tai rakennepoikkeavuuksia on 2-3 prosentilla vastasyntyneistä.

Ei vastauksia vaan kysymyksiä

Raporttiin on kerätty tuorein tieto eri seulontamenetelmien ominaisuuksista ja haitoista sekä seulonnan kustannusten muodostumisesta. Lisäksi siinä pohditaan mm. seulontoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Sen sijaan raportissa ei oteta kantaa siihen, miten sikiöseulonnat pitäisi Suomessa järjestää.

- Raportissa esitetään kysymyksiä, ei vastauksia. Näin isot päätökset edellyttävät yhteiskunnallista päätöksentekoa, sanoo FinOHTAn johtaja, tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä.

Raportissa kysytään, onko esimerkiksi perusteltua seuloa poikkeavuutta, jota ei voida hoitaa ja joka useimmiten johtaa keskenmenoon tai vastasyntyneen kuolemaan, kuten trisomiat 13 ja 18 tai anenkefalia? Tai minkälaista sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä käytettäviltä seulontamenetelmiltä pitää edellyttää? Tai kuinka suuria tutkimusmääriä seulojien voidaan vuosittain edellyttää tekevän, kun otetaan Suomen etäisyydet huomioon?

Raportin asiantuntijoista dosentti Pekka Taipale katsoo, että rakennepoikkeavuuksia kaikututkimuksella etsittäessä seulojan olisi tehtävä vähintään 250, mieluummin 500 tutkimusta vuodessa. Lisäksi tutkimuksen tekijällä pitäisi ongelmatapauksissa olla mahdollisuus välittömästi konsultoida vanhempaa kollegaa.

Lue myös

Jos sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonta pidetään osana julkisen terveydenhuollon toimintaa, pitäisi toimintaa valvomaan ja arvioimaan raportin mukaan koota kansallinen asiantuntijaryhmä. Lisäksi tarvitaan alueellisia ryhmiä valvomaan seulontaorganisaation laatua.

Raportin mukaan nykyistä vaihtelevaa käytäntöä voidaan parantaa sopimalla joko yhdestä yhtenäisestä kansallisesta seulontakäytännöstä tai muutamista vaihtoehtoisista käytännöistä, joista kukin kunta tai sairaanhoitopiiri valitsee sopivimman vaihtoehdon. Neljäs vaihtoehto on, että valinnan tekee perhe itse.

Yhtä, kaikkien kriteerien kannalta parasta seulontakäytäntöä ei kuitenkaan raportin mukaan ole. Päätöstä tehtäessä joudutaan puntaroimaan vastakkain esimerkiksi seulonnan herkkyyttä, turvallisuutta ja kustannuksia, seulontatulosten valmistumisen ajankohtaa ja vanhempien harkintaan käytettävissä olevaa aikaa.

Sosiaali- ja terveysministeriöltä odotetaan seulontoja koskevaa kannanottoa loppuvuodesta.

FinOHTAn raportti on Stakesin internet-sivuilla osoitteessa www.stakes.fi/finohta/raportit/

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030