Sisäinen viestintä takkuilee yhä terveydenhuollossa Käytäväpuheisiin ja päivittelyyn tuhrautuu aikaa ja energiaa
Kun työnkijät saavat lukea työtään koskevista muutoksista ensimmäiseksi paikallisesta lehdestä, kyse ei ole viestinnän riemuvoitosta.
Suomalaisilla työpaikoilla tieto kulkee yhä huonosti, kertovat monet viimeaikaiset selvitykset.
Peräti 55 prosenttia suomalaistyöntekijöistä kuulee työtään koskevat tärkeät asiat ensimmäiseksi huhuina, kertoo tutkimus- ja konsulttiyritys ISR:n tekemä kysely.
Kunnallissektorille laki yhteistoiminnasta tuli vasta muutama vuosi sitten, mutta yt-menettelyä pitäisi siis terveydenhuollon työpaikoillakin noudattaa.
Tehyn tuore selvitys hoitotakuun tuomista suurista muutoksista kertoo karua kieltään. Tiedotus henkilökunnalle on ollut sattumanvaraista, ja varsinainen keskustelu on käyty epävirallisissa yhteyksissä.
Yhteistoimintamenettelyä ei ole juurikaan harjoitettu eikä kirjallisia sopimuksia useinkaan tehty. Puolet vastanneista Tehyn ammattiosastoista kertoi, että uudistuneesta työnjaosta oli sovittu vain suullisesti. Lääkärien tilanteesta ei ole vielä selvitystä.
Mikkelissä soivat viidakkorummut
Tähänastiset kokemukset elävästä elämästä eivät anna ruusuista kuvaa terveydenhuollon organisaatioviestinnän tasosta.
Mikkelin keskussairaalan erikoistuvat lääkärit saivat viime joulukuussa viidakkorumpujen välityksellä tiedon, että Mikkelin kaupunki aikaistaa päivystyksensä päättymistä iltayöstä.
Siirto kello 24:stä kello 23:een ei olisi ollut ajallisesti pitkä, mutta työn määrään ja laatuun vaikutus koettiin tuntuvaksi.
- Esimerkiksi eräs meidän erikoistuvista lääkäreistämme kuuli sivukorvalla asiasta vasta paikallisradiosta, kuvailee anestesiologian erikoislääkäri Heikki Laine muutaman kuukauden takaisia tapahtumia.
Sairaalan johto joutui tilanteeseen varsin yllättäen terveyskeskuksen ilmoittaessa yksipuolisesti päivystyksen muutoksesta, eikä tieto muutostarpeista kulkenut hallintoportaalta toiselle.
Kovimmin muutos koski öisin yksin päivystäviin erikoistuviin lääkäreihin. He kokivat jääneensä pitkäksi aikaa tiedotuspimentoon.
- Kyse oli tuskin mistään tahallisesta tiedon salaamisesta, tuskinpa kukaan oli tullut ajatelleeksi koko asiaa, Heikki Laine pohtii nyt jälkeenpäin.
Suunnitelmista nostettiin kuitenkin pieni sairaalan sisäinen meteli. Pääluottamusmiehenä Heikki Laine otti yhteyttä sairaalan johtoon sekä avasi aiheesta keskustelun Lääkäriliiton edunvalvontasivuille, koska päivystysten keskittäminen on valtakunnallinen ilmiö.
- Kyllä tämä haluttiin ensisijaisesti hoitaa rauhanomaisesti ja saada sopuratkaisu terveyskeskuksen ja sairaalan välille, Laine toteaa. Hän hymähtää, että paikalliseen mediaan hän olisi turvautunut vasta, jos viralliset tiet olisivat tukkeutuneet.
Mihin unohtui yt-menettely?
Heikki Laineen keskustelun aloitus Lääkäriliiton sisäisillä keskustelusivuilla osoitti hänen iskeneen arkaan paikkaan suomalaisessa terveydenhuollossa. "Just noin meilläkin" -tyyppiset kommentit osoittivat, miten heikoissa kantimissa organisaatioviestintä suomalaisessa terveydenhuollossa edelleenkin on.
Suurissa sairaanhoitopiireissä ongelmaan on tartuttu esimerkiksi luomalla viestintästrategioita, palkkaamalla ainakin yksi viestinnän ammattilainen, perustamalla tiedotuslehtiä ja intranettejä sekä kouluttamalla henkilökuntaa.
Pienemmissä piireissä ja aluesairaaloissa viestinnän taso on riippuvainen sairaalan "maan tavasta" sekä johtajien tiedon ja ymmärryksen tasosta.
Mikkelissä hiertävä tilanne uskallettiin sentään ottaa julkisesti puheeksi. On myös työyhteisöjä, joissa epäkohdat vaietaan kuoliaaksi.
Kunnallisdemokratia ja laki yhteistoimintamenettelystä edellyttävät avointa tiedottamista, mutta saattavat joskus lyödä toisiaan korvallekin. Kuntalaisille tiedottaminen saatetaan joskus kokea kiireisemmäksi asiaksi kuin kunnallisen organisaation työntekijöille tiedottaminen heitä koskevissa muutoksissa.
Terveydenhuollon ongelmana on myös hallinnollinen ja lääketieteellinen kaksijakoisuus. Juopa näkyy elävän ja tuottavan ongelmatilanteita silloin, kun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon pitäisi pystyä neuvottelemaan yhteistyöstä, esimerkiksi juuri yhteispäivystyksistä.
Epäluottamus jäi
Mikkelissä päädyttiin muutaman kuukauden neuvottelujen jälkeen ratkaisuun, jossa kaupungin terveyskeskuksen päivystys lakkaa kello 23, jonka jälkeen sairaanhoitopiirin palkkaama keikkalääkäri hoitaa perusterveydenhuollon päivystyspotilaat koko loppuyön.
- Itse asiassahan meidän erikoistuvien lääkäreiden kannalta asiat saatiin nyt entistä paremmalle tolalle, kun yön paineita helpotetaan, toteaa Heikki Laine.
Asioiden hoitamisen tavoista jäi silti nahkapäätöksen maku. Keikkapäivystäjien palvelun ostaa sairaanhoitopiiri, kaupungin terveystoimen johtaja ei suostunut kerran ilmoittamaansa päätöstään perumaan.
- Meidän työnantajamme tuli vastaan ja kantaa nyt yksin päivystystaakan, Laine huomauttaa.
Eikö neuvottelemalla erikoistuvien lääkärien kanssa jo alun perin olisi voitu välttää kuukausia kestäneet epätietoisuus ja kriisitunnelma?
- Sitähän tässä ollaan porukalla yhden jos toisenkin kerran mietitty! puuskahtaa Heikki Laine.
- Nyt aikaa ja enrgiaa meni käytäväpuheisiin ja muuhun turhaan hätäilyyn ja harmitteluun. Ylikävelyn tunteesta ei pääse ihan heti irti, mikä jätti isomman tai pienemmän epäilyksenpoikasen kunkin alitajuntaan tulevaisuutta kohtaan, Laine pahoittelee.
