Lehti 24: Ajan­kohtai­sta 24/2004 vsk 59 s. 2470

Soijapitoinen ravinto saattaa vähentää kohtusyövän riskiä

Suvi Sariola

Säännöllinen soijan syöminen saattaa vähentää kohtusyövän riskiä. British Medical Journalissa (BMJ 2004; 328:1285) toukokuun lopulla julkaistun tutkimuksen mukaan runsaasti soijaa sisältävä ruokavalio pienensi kohtusyövän riskiä varsinkin ylipainoisilla naisilla. Tutkimusaineisto koostui lähes 1 700 shanghailaisesta naisesta, joista noin puolelta oli diagnosoitu endometriumin syöpä.

- Soijaravinnon ja kohtusyövän välisistä yhteyksistä on nyt julkaistu ehkä neljä tutkimusta. Niistä kaksi on selvästi positiivisia siinä mielessä, että soijaravinnolla on ollut endometriumin syövän riskiä vähentävä vaikutus, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja, professori Harri Vainio, joka aikaisemmin työskenteli WHO:n kansainvälisessä syöväntutkimuskeskuksessa IARC:ssa.

BMJ:ssä nyt julkaistun tutkimuksen ohella toinen tutkimus, jossa soijapitoisen ravinnon suojavaikutus havaittiin, tehtiin etniseltä taustaltaan vaihtelevan väestön keskuudessa San Fransiscossa. Kahta muuta tutkimusta Vainio pitää vähämerkityksisempinä niiden suunnitteluun liittyneiden ongelmien takia.

- Kaikki tähän saakka julkaistut tutkimukset ovat kuitenkin olleet tapaus-verrokkitutkimuksia. Yhtään kohorttitutkimusta ei ole tähän mennessä julkaistu, Vainio huomauttaa.

BMJ:ssä julkaistua uusinta tutkimusta hän kuitenkin pitää teknisesti hyvin tehtynä ja tapausmäärältään suurena.

Tuloksen merkitystä arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon kiinalaisten ja esimerkiksi eurooppalaisten ravintotottumusten suuri ero:

Lue myös

- Soijan kulutus on Kiinassa aivan toista luokkaa kuin Euroopassa. Lisäksi aasialaiset ovat yleensä syöneet vahvasti soijapitoista ravintoa lapsuudestaan lähtien, millä saattaa olla merkitystä erityisesti rintasyövän, mutta myös kohtusyövän osalta.

Endometriumin syöpää olisi Vainion mielestä syytä tutkia Suomessakin enemmän kuin tähän saakka.

Runsaasti fytoestrogeeneja sisältävä soija on suomalaisessa ravintoprofiilissa harvinainen, mutta fytoestrogeeneja on paljon myös esimerkiksi ruisleivässä ja eräissä marjoissa.

- Tällä alalla on monia mielenkiintoisia kysymyksiä, jotka pitäisi selvittää Suomen lähtökohdista, kuten marjaperäiset polyfenolit ja fytoestrogeenit, Vainio sanoo.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030