Someron malli purkaa jonoja ei pääse pannasta
Varsinaissuomalainen Somero ei saa omaa jonojenpurkumalliaan käyttöön hoitotakuunkaan oloissa. Someron mallin tyrmäävät edelleenkin laittomana niin peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) kuin lääninlääkäri Jukka Kärkkäinen Länsi-Suomen lääninhallituksesta.
Somerolla otettiin vuonna 1998 käyttöön malli, jossa hoitojonossa odottaville kaupunkilaisille annettiin mahdollisuus hoidattaa itsensä yksityisellä lääkäriasemalla Turussa. Kunta maksoi hoidosta osuuden, jonka se olisi joutunut joka tapauksessa maksamaan esimerkiksi Tyksille. Potilaan maksettavaksi tuli erotus, joka jäi kunnan maksaman maksun ja lääkäriaseman velkoman taksan välille. Lääkäriasemalta ostettiin muun muassa ortopedisiä leikkauksia ja magneettikuvauksia. Järjestelyyn oltiin Someron kaupunginjohtajan Leo Haltsosen mukaan tyytyväisiä ja kaupungin erikoissairaanhoidon menot kääntyivät sen aikana laskuun. Yksityiseen, osittain itse maksettavaan hoitoon kerrottiin lähteneen toistasataa aivan tavallista kaupunkilaista. Menettelyn veikattiin myös hyödyttävän aikaa myöten kaikkia hoitoon jonottavia somerolaisia, kun jonot lyhenivät itsemaksavien potilaiden verran.
Lopetuskäsky Someron toimille tuli Länsi-Suomen lääninhallitukselta syksyllä 2002. Malli kiellettiin sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista annetun lain vastaisena. Lain mukaan julkisen terveydenhuollon asiakkaan ei pidä joutua maksamaan hoidosta enempää kuin säädetyt asiakasmaksut.
Laki yhä sama
Nyttemmin Somerolla on virinnyt toiveita, että sen omaa jononpurkumallia voitaisiin ryhtyä jossakin muodossa soveltamaan niin, että kaupunki selviäisi hoitotakuun velvoitteista. Toive on kuitenkin turha. Lääninlääkäri Jukka Kärkkäinen Länsi-Suomen läänihallituksesta toteaa, ettei tilanne ole muuttunut sitten vuoden 2002. Laki on edelleen sama, samoin sen tulkinta. Potilaat jonottavat ja maksavat aikanaan hoidostaan julkisen puolen asiakasmaksut. Ne, jotka eivät halua jonottaa, voivat vapaasti mennä yksityissektorille, mutta maksavat siellä hoitonsa kokonaan itse.
Jos kunnat joutuvat hoitotakuun takia lähettämään potilaita yksityisille terveysasemille, maksavat hoidosta kaikki kuntalaiset verojensa kautta.
- Käykö sitten niin, kuten kuntaliitto on ehdottanutkin, että myös terveydenhuollon asiakasmaksuja joudutaan hoitotakuun takia korottamaan, Kärkkäinen aprikoi.
Tasa-arvo kärsisi
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä tähdentää, että julkinen terveydenhuolto voi ostaa palvelunsa mistä haluaa, mutta julkispuolen asiakkaalle pitää palvelusta jäädä maksettavaksi vain julkisen puolen taksa. Muu olisi Hyssälästä epätasa-arvoa lisäävää.
Someron mallissa Hyssälä pitää epäkohtana myös sitä, että osan hoidostaan itse maksava potilas ei osallistuisi asiakasmaksuillaan julkisen terveydenhuollon ylläpitoon.
- Ei yksityinen terveydenhuolto esimerkiksi pidä huolta Someron katastrofi- tai tehohoitovalmiudesta 24 tuntia vuorokaudessa, Hyssälä totesi. Terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset eivät Hyssälän mukaan ole tällä haavaa tapetilla.
- Tosin olemme laatineet eri ministeriöiden yhteistyönä ensimmäisen peruspalveluiden budjettiohjelman, ja siellä todetaan, että asiakasmaksuja voidaan tarpeen vaatiessa tarkistaa.
